Sampo-konserni

Sampo-konsernin vuosi 2017 oli vahva. Erityisesti vakuutustoiminnot menestyivät hyvin ja yhtiöt raportoivat ennätystuloksia. Sampo-konsernin tulos ennen veroja vuodelta 2017 oli 2 482 miljoonaa euroa (1 871) ja markkina-arvojen muutokset huomioiva konsernin laaja tulos nousi ­
2 146 miljoonaan euroon (1 760). Tulokseen sisältyy 706 miljoonan euron kertaluonteinen Topdanmarkin kirjanpitokäytännön muutoksesta johtuva voittoerä.

Osakekohtainen tulos oli 3,96 euroa (2,95) ja markkina-arvoin laskettu osakekohtainen tulos oli 3,79 euroa (3,14). Konsernin oman pääoman tuotto nousi 17,1 prosenttiin (15,0) vuonna 2017. Osakekohtainen substanssi 31.12.2017 oli 25,37 euroa (24,86).

Hallitus ehdottaa 19.4.2018 järjestettävälle yhtiökokoukselle osinkoa jaettavaksi 2,60 euroa osakkeelta (2,30). Maksettavan osingon kokonaismäärä on 1 444 miljoonaa euroa (1 288).

If-segmentin tulos ennen veroja oli 818 miljoonaa euroa (824). Vakuutustekninen tulos oli erinomainen ja vuoden 2017 yhdistetty kulusuhde ylsi 85,3 prosenttiin (84,4). Oman pääoman tuotto oli 21,3 prosenttia (25,3). Maksutulo kasvoi kiinteillä valuutoilla tarkasteltuna 1,8 prosenttia.

Topdanmark-segmentin tulos ennen veroja oli 142 miljoonaa euroa, kun huomioon ei oteta kertaluonteista 706 miljoonan euron voittoerää. Tämä erä, ts. Sammon Topdanmark-omistuksen kirjanpitoarvon ja käyvän arvon erotus 30.9.2017, huomioon ottaen segmentin tulos ennen veroja oli 848 miljoonaa euroa. Yhdistetty kulusuhde oli erinomainen 82,0 prosenttia (85,1). Maksutulon kasvu oli 1,4 prosenttia vahinkovakuutuksessa ja 11,0 prosenttia henkivakuutuksessa. Topdanmarkin hallitus ehdottaa vuoden 2018 yhtiökokoukselle osinkoa jaettavaksi 19 Tanskan kruunua osakkeelta. Yhtiökokouksen hyväksyessä osinkoehdotuksen Sampo Oyj:n osuus osingosta on 107 miljoonaa euroa.

Sammon osuus Nordean vuoden 2017 nettotuloksesta aleni 616 miljoonaan euroon (773). Nordean oman pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä oli 9,5 prosenttia (11,5) ja ydinvakavaraisuussuhde nousi ennen siirtymäsäännösten huomioon ottamista 19,5 prosenttiin (18,4). Segmenttiraportoinnissa Nordean tuloksesta kirjattava osuus sisältyy Omistusyhteisö-segmenttiin. Nordean hallitus ehdottaa vuoden 2018 yhtiökokoukselle osinkoa jaettavaksi 0,68 euroa osakkeelta (0,65). Yhtiökokouksen hyväksyessä osinkoehdotuksen Sampo Oyj saa 26.3.2018 Nordeasta osinkoa 585 miljoonaa euroa (559).

Mandatum-segmentin tulos ennen veroja kohosi 236 miljoonaan euroon (210). Oman pääoman tuotto oli 13,3 prosenttia (15,9). Laskuperustekorollisen vastuuvelan diskonttaamisessa käytetty korko vuodelle 2018, 2019 ja 2020 on 0,25 prosenttia ja vuodelle 2021 korko on 2,75 prosenttia. Korkotäydennykset vuoden 2017 lopussa olivat 325 miljoonaa euroa (273).

Vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä Sampo Oyj sitoutui sijoittamaan noin 500 miljoonaa euroa kahteen finanssialan yritykseen, Nets A/S:ään ja SAXO Bank A/S:ään.

Sampo-konsernin, pl. Topdanmarkin henkivakuutusyhtiö, sijoitusomaisuuden arvo oli 31.12.2017 yhteensä 22,2 miljardia euroa (20,7), josta korkosijoituksia oli 79 prosenttia (79), osakkeita 15 prosenttia (16) ja muita varoja 6 prosenttia (4). Ifin osuus sijoitusomaisuudesta oli 52 prosenttia (59), Topdanmarkin 13 prosenttia, Mandatum Lifen 28 prosenttia (34) ja Sampo Oyj:n 7 prosenttia (7).

Sampo-konsernin oma pääoma 31.12.2017 oli 12 848 miljoonaa euroa (11 934), kun mukaan ei oteta vähemmistön osuutta 660 miljoonaa euroa. Pääomaa kasvatti 2 146 miljoonan euron suuruinen konsernin laaja tulos ja sitä alensi 1 288 miljoonan euron suuruinen osinko. Muut muutokset olivat pieniä.

Sampo-konsernin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2002/87/EY perustuvan lain rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta (2004/699) mukaisesti. Vuoden 2017 lopussa konsernin omat varat ylittivät vakavaraisuudelle asetetun vähimmäisvaatimuksen 3 858 miljoonalla eurolla (3 849) ja vakavaraisuussuhde oli 154 prosenttia (154).

Sampo-konserni tulee julkaisemaan Kirjanpitolain 3a luvun 5. pykälän mukaisesti selvityksen muista kuin taloudellisista tiedoista. Raportti (Yritysvastuuraportti) julkaistaan toimintakertomuksesta erillisenä ennen kesäkuun 2018 loppua.

Avainluvut Sampo-konserni 2017

Tilinpäätöksessä käytetyt vaihtokurssit

Taloudellinen kehitys

Maailmantalous kasvoi vuonna 2017 yli 3 prosentin vauhtia ja myös maailmankauppa jatkoi kasvuaan. Ostopäällikköindeksit nousivat maailmanlaajuisesti ennakoiden noususuhdanteen jatkumista. Euroopassa poliittinen epävarmuus väheni Ranskan presidentinvaalien jälkeen. Protektionismin kasvua pelättiin vuoden alussa, mutta ainakin toistaiseksi pahimmilta peloilta on vältytty. Vuosi 2017 tullaankin muistamaan pörssiennätyksistä ja maailmantalouden vahvasta suhdanteesta.

Pohjoismaissa, kuten muissakin kehittyneissä maissa, talouskasvu oli viime vuonna vahvaa. Kasvun takeena toimi hyvä kansainvälinen suhdanne. Suomessa talouskasvua tukivat vienti sekä investoinnit. Tanskassa ja Norjassa yksityinen kulutus oli tärkeä ajuri. Ruotsissa talouden veturina toimi vienti. Lisäksi Ruotsissa ja Norjassa vuotta leimasi asuntomarkkinoiden viileneminen, vaikka se ei vielä talouskasvussa juuri näkynyt.

Suomen talous pääsi viime vuonna toden teolla kasvuun kiinni hyvän kansainvälisen suhdanteen siivittämänä ja reilu 3 prosentin kasvuvauhti olikin Pohjoismaiden nopeinta. Noususuhdanne tuki erityisesti investointeja sekä vientiä, joka olikin tärkeä tekijä talouskasvun takana. Rakentaminen jatkoi kasvuaan ja uusia asuntoja rakennetaan enemmän kuin aikoihin. Vuoden aikana Suomessa ei kuitenkaan saatu merkittäviä uudistuksia tehtyä, ja työmarkkinat ovat edelleen jäykät. Tämä rajoittaa osaltaan työttömyyden alenemista, vaikka työttömyys ja työllisyys kuluneena vuonna paranivatkin.

Ruotsissa talouskasvu oli hyvää, vaikka aivan vuoden 2016 kasvulukemiin ei päästy. Kotimainen kysyntä kasvaa yhä ja korkea luottamus tukee kulutusta. Lisäksi taloutta siivitti kasvava vienti ja työllisyyden kasvu. Ruotsissa työmarkkinoiden veto säilyi vahvana ja työttömyys laski, vaikka samanaikaisesti työmarkkinoille tuli myös uutta työvoimaa. Syksyllä huomio kääntyi asuntojen laskeviin hintoihin ja tämä aiheuttaakin talouden ylle epävarmuutta. Asuntomarkkinoiden huolet heijastuivat myös kruunuun, joka heikentyi syksyllä. Kruunun heikkous kuitenkin auttaa ruotsalaisia vientiyrityksiä. Inflaatio kääntyi vuonna 2017 nousuun, ja Riksbank valmistautuu hiljalleen rahapolitiikan normalisointiin.

Manner-Norjassa bruttokansantuote kasvoi hitaammin kuin naapurimaa Ruotsissa. Maan taloutta painoi alkuvuonna öljyn hinnan alamäki, mutta vuoden puolivälissä lasku päättyi ja öljyn hinta nousi korkeimmalle tasolle vuosiin. Öljyinvestoinneissa matalimmat lukemat on jo nähty ja tämä auttaa öljytoimialoja. Ruotsin tapaan myös Norjassa asuntomarkkinat viilenivät ja asuntojen hinnat kääntyivät alkuvuonna laskuun. Yksityinen kulutus on kuitenkin kasvanut tasaisesti edelleen ja kulutus tukikin taloutta totutusti. Norjan inflaatio hiipui viime vuonna ja keskuspankin rahapolitiikka on löysää, vaikka pankki valmistautuukin rahapolitiikan normalisointiin hiljalleen. Vuoden lopussa Norjan kruunu heikentyi selvästi asuntomarkkinoiden heikkouden vuoksi, eikä edes öljyn hinnan nousu vahvistanut valuuttaa.

Tanskan talouskasvu on ollut viimeiset vuodet heikkoa, mutta vuonna 2017 talous kasvoi mukavaa kahden prosentin vauhtia, kuten myös vuonna 2016. Hitaimmat kasvuluvut näyttävät jääneen taakse. Yksityinen kulutus oli talouden tärkein moottori. Lisäksi yritysten investoinnit lisääntyivät ja vienti jatkoi kasvuaan taloutta tukien. Pitkään jatkunut hidas inflaatio jäi taakse, sillä vuoden aikana kuluttajahinnat nousivat 0,5 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Työmarkkinat vetävät Tanskassa hyvin ja työllisyys kasvaa edelleen, vaikka kasvuvauhti onkin hieman aiempaa hitaampaa.