Pääomitus alakonsernitasolla

Kuten aiemmin todettiin, Sampo-konsernin ensisijaisena prioriteettina on ylläpitää tulosten, riskien ja pääoman välistä tasapainoa jokaisella erillisellä liiketoiminta-alueella.

Tasapaino tulosten, riskien ja pääoman välillä tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että todellinen pääoman määrä – Solvenssi II -terminologian mukaisesti oma varallisuus – säilytetään korkeampana kuin riskiperusteinen pääomatarve. Näiden eron eli pääomapuskurin suuruus riippuu monesta tekijästä, mutta pääasiassa odotetusta kannattavuudesta.

Sampo-ryhmän yhtiöiden pääomittamisen puitteet -kuva havainnollistaa Sammon lähestymistapaa alakonserni- ja yhtiötason pääomitukseen.

Sampo-ryhmän yhtiöiden pääomittamisen puitteet

Vakavaraisuuspääomavaade (SCR) asettaa pääoman tason, jolla yhtiö voi harjoittaa liiketoimintaansa viranomaisten puuttumatta siihen. Riippumatta siitä, lasketaanko viranomaispääomatarve sisäisellä mallilla vai standardikaavalla, se kuvastaa 99,5 prosentin luottamustasoa ilmaisten suunnilleen samaa maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä kuin tunnetuimpien luottoluokituslaitosten kolmen B:n luottoluokitus. Mikäli yhtiön asiakkaat ja vastapuolet preferoivat vakuutusyhtiöltään korkeampaa luottoluokitusta kuin mitä kolmen B:n luottoluokitus vastaa, pääoman tosiasiallisen määrän täytyy aina olla suurempi kuin vakavaraisuuspääomavaade (SCR), jotta se varmistaa yhtiön kyvyn palvella asiakaskuntaansa.

Palvellakseen nykyisiä asiakkaitaan If Vahinkovakuutus ylläpitää yhden A:n luottoluokitusta, mikä merkitsee sitä, että If Vahinkovakuutuksen pääoman alaraja eli taso, johon se vertaa todellista pääoman määräänsä, on korkeampi kuin SCR. Mandatum Life ja Topdanmark arvioivat SCR:n olevan riittävä pääoman alaraja. Topdanmark laskee vakavaraisuutensa Solvenssi II -säännöillä. Topdanmark käyttää osittaista sisäistä mallia vahinkovakuutuksen riskien laskennassa ja volatiliteettikorjausta vastuuvelan laskennassa. Tanskan valvova viranomainen on hyväksynyt nämä molemmat.

Tosiasiallisen pääoman määrän ja yhtiön määrittämän pääoman alarajan väliselle pääomapuskurille on tarve, koska riskipositiot ja tulokset kehittyvät jatkuvasti yli ajan ja toisinaan stressitilanteissa pääoma voi supistua nopeasti. Riittävä pääomapuskuri antaa yhtiölle aikaa sopeuttaa riskejään ja pääomansa määrää stressiaikoina ja ylläpitää tasapainoa riskien ja pääoman välillä. Riittävä pääomapuskuri lisää valvovien viranomaisten sekä vastapuolien luottamusta yhtiöön, mikä onkin toinen motiivi ylläpitää puskuria.

Sampo-konsernissa johto ohjaa SCR:n ja luottoluokittajien asettaman pääomatavoitteen sekä oman varallisuuden välistä tasapainoa päätöksillään riskiprofiileista, osingoista, pääomainstrumenttien liikkeeseenlaskuista ja vastuuvelasta. Pitkällä aikavälillä vakaa kannattavuus ja tyytyväiset asiakkaat ovat tärkeimmät tekijät riittävän pääomituksen ylläpidossa.

Seuraavat tekijät ovat olennaisimpia kun pääomapuskurin suuruutta tarkastellaan Sampo-konserniin kuuluvissa yhtiöissä:

  • Mitä korkeampi on odotettu tulostaso ja mitä alhaisempi on tuloksen ja taseen markkina-arvon volatiliteetti, sitä pienempi on oman varallisuuden volatiliteetti ja tarvittava pääomapuskuri.
  • Mikäli liiketoiminta on kasvussa, pääomapuskuri on suurempi kuin tilanteessa, jossa liiketoimintaa on run-off -tilassa. Esimerkiksi Mandatum Lifessa pääomaa kuluttava, korkean laskuperustekoron omaava laskuperustekorollinen liiketoiminta on ollut tosiasiallisesti run-off -tilassa jo useita vuosia.
  • Mitä enemmän taseessa on tilaa laskea liikkeelle SII -kelpoisia pääomainstrumentteja, sitä pienempi pääomapuskuri tarvitaan.

Kun tasapaino vallitsee tulosten, riskien ja pääoman välillä, seuraavat Sampo-konsernin kolme tavoitetta ovat samanaikaisesti saavutettavissa:

  1. Liiketoimintoja voidaan harjoittaa ilman, että valvovat viranomaiset puuttuisivat toimintaan.
  2. Liiketoimintoja voidaan harjoittaa kaikkien tavoiteltujen asiakasryhmien kanssa. Lisäksi yhtiö pystyy toteuttamaan rahoitusmarkkinoilla ja velkakirjojen liikkeeseenlaskumarkkinoilla transaktioita yhtiön luottokelpoisuuttaa kulloinkin vastaavilla ehdoilla.
  3. Tavoitteen mukaiset osingot pystytään maksamaan osakkeenomistajille pitkällä aikavälillä vaarantamatta riskin ja pääoman välistä tasapainoa.

Alakonserni- ja yhtiötasolla myös pääomarakenteelle voidaan asettaa tavoite. Yleisesti ottaen Sampo-konserni preferoi vahvaa pääomarakennetta ja sen seurauksena Sampo-konsernin yhtiöillä on tälläkin hetkellä taseissaan tilaa SII -sääntöjen mukaisille uusille hybridipääoma- sekä huonomman etuoikeuden velkainstrumenteille

Nordean osalta ruotsalaiset pankkeja koskevat pääomavaatimukset sisältävät maakohtaisia komponentteja, minkä vuoksi kokonaispääomavaatimus on monia muita maita korkeampi. Ruotsin valvova viranomainen Finansinspektionen on kommunikoinut asettamansa pääomavaateen Nordealle ja Nordean tavoitteena on ylläpitää 50–150 korkopisteen pääomapuskuri suhteessa pääomavaateeseen. Vuoden 2017 kolmannelta vuosineljännekseltä julkistettu Nordealta vaadittava ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde oli 17,4 prosenttia.

Nordean CET1-vakavaraisuus suhteessa kokonaisriskin määrään kasvoi 19,5 prosenttiin (18,4 prosenttia) vuonna 2017. Ydinpääoman määrä oli 24,5 miljardia euroa ja omien varojen määrä oli 31,7 miljardia euroa. Nordean pääomavaade oli 16,2 miljardia euroa huomioiden siirtymäsäännökset ja ilman siirtymäsäännöksiä se oli 10,1 miljardia euroa. Sampo konsolidoi osuutensa Nordean omien varojen eristä sekä minimipääomavaateesta konsernin vakavaraisuuteen perustuen sekä Solvenssi II -säännöksiin että rava-lakiin. Sampo-konsernin vakavaraisuuden näkökulmasta Nordea on vahvasti pääomitettu ja sen vaikutus konsernin omiin varoihin ja pääomavaateeseen on merkittävä. Nordean osuus Sampo-konsernin pääomavaateessa muuttuu vuoden 2018 ensimmäisestä kvartaalista lähtien johtuen siirtymäsäännösten (Basel I -lattian) lakkaamisesta Ruotsissa ja 1.1.2018 lähtien Sampo ryhtyy konsernivakavaraisuudessaan käyttämään omien varojen vähimmäismäärää niin kuin se on määritelty Nordean neljännesvuosittaisessa Factbookissa.