Vakavaraisuus

Konsernin pääomavaade on pääasiassa riippuvainen liiketoiminta-alueiden pääomavaateista. Emoyhtiön kontribuutio konsernin pääomatarpeeseen on suurimman osan aikaa vähäinen, sillä Sammolla ei ole omaa liiketoimintaa lukuun ottamatta pääomarakenteen ja likviditeetin hallintaa. Valuuttariskin merkitys vaihtelee Sampo Oyj:n riskiasemassa. Tällä hetkellä riskitaso on korkeammalla, koska Sammolla on Ifin osingonmaksuun liittyvä suuri Ruotsin kruunumääräinen riski.

Sampo-konsernin pääomavaatimus ja konsernin omat varat voidaan laskea joko konglomeraattisääntöen (RAVA) tai Solvenssi II direktiivin mukaisesti. Koska sekä Solvenssi II -ryhmän että rava-konsernin laskelmissa sovelletaan samoja sektorikohtaisia sääntöjä, Sammon Solvenssi II:n mukainen oma varallisuus ja rava-lain mukaiset omat varat eivät oleellisesti eroa toisistaan.

Sampo-konsernin rava-lain mukaisesta pääomavaateesta käytetään nimitystä konsernin omien varojen vähimmäismäärä, joka on erillisten alakonsernien sektorisäännöin laskettujen pääomavaateiden ja emoyhtiön CRD IV/CRR -säännöksiin (Luottolaitosdirektiivi/EU:n vakavaraisuusasetus) perustuvan pääomavaateen summa. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuspääomavaade ei ota huomioon liiketoiminta-alueiden välisiä hajautushyötyjä. Täten se on konservatiivinen ja helposti tulkittavissa oleva pääomavaateen mittari.

Lähtökohta konsernin omien varojen laskennalle on konsernin konsolidoitu oma pääoma. Sektorikohtaiset erät, joihin kuuluu muun muassa ulkopuolisten sijoittajien omistuksessa olevat huonomman etuoikeuden velat, lisätään konsernin konsolidoituun omaan pääomaan. Lisäksi aineeton omaisuus ja ennakoitavissa olevat osingot sekä muut vähennettävät erät poistetaan omista varoista.

Sampo-konsernin vakavaraisuus

Konsernin vakavaraisuussuhde (ryhmittymän omat varat suhteessa minimivaatimukseen) 31.12.2017 oli 154 prosenttia (154).

If, Topdanmark ja Mandatum Life ovat noudattaneet vakavaraisuuslaskelmissaan Solvenssi II -säännöstöä 1.1.2016 alkaen. If-konserniin kuuluvat yhtiöt soveltavat joko osittaista sisäistä mallia tai standardikaavaa laskiessa vakavaraisuuttaan erillisinä yhtiöinä. Mandatum Life raportoi standardikaavan mukaisesti. Topdanmark käyttää osittaista sisäistä mallia raportoidessaan vakavaraisuutensa. Sampo-konsernin konglomeraattivakavaraisuutta laskettaessa käytetään kuitenkin standardikaavaa kaikkien vakuutusyhtiöiden osalta.

Solvenssi II:n standardikaavan mukainen If-konsernin pääoman vaade oli noin 400 miljoonaa euroa korkeampi kuin yhtiössä sisäisesti käytetyn mallin mukainen pääomavaade. Ifillä on kuitenkin Stardard & Poor’sin A+ luottoluokitus, joka edellyttää jatkossakin huomattavasti suurempia pääomia ja siksi standardikaavalla ei ole käytännön vaikutusta If-konsernin pääomitukseen. If-konsernin Solvenssi II:n standardikaavan mukainen pääomavaatimus oli joulukuun 2017 lopussa 1 938 miljoonaa euroa (1 942) ja omat varat olivat 3 818 miljoonaa euroa (3 822). Vakavaraisuusaste oli 197 prosenttia (197).

S&P:n luottoluokituksen mukainen tavoitepääoma oli vuoden 2017 lopussa 3 098 miljoonaa euroa (2 967) ja pääomat ylsivät 3 408 miljoonaan euroon (3 565). Osittaisen sisäisen mallin mukainen pääomavaade 31.12.2017 oli 1 510 miljoonaa euroa (1 581) ja omat varat olivat 3 875 miljoonaa euroa (3 855). Vakavaraisuusaste oli 257 prosenttia (244).

Ruotsin valvontaviranomainen Finansinspektion antoi marraskuussa 2016 If Skadeförsäkring AB:lle (Ruotsi) luvan osittaisen sisäisen mallin käyttämiseen yhtiön vakavaraisuuslaskelmissa. Ifin Suomen tytäryhtiön muututtua Ruotsissa toimivan yhtiön sivukonttoriksi vuoden 2017 loppupuolella, haki If laajennusta osittaisen sisäisen mallin soveltamiseksi myös Suomen liiketoimintaan.

Topdanmark soveltaa osittaista sisäistä mallia vahinkovakuutusriskien laskennassa. DFSA:n hyväksymä malli toimii perustana vahinkovakuutusriskien huomioimisessa Topdanmarkin vakavaraisuuslaskennassa. Topdanmarkin vakavaraisuusuhde osittaisen sisäisen mallin mukaisesti oli 204 prosenttia vuoden 2017 lopussa.

Topdanmarkin solvenssi II:n mukainen pääomavaade standardikaavalla laskettuna oli 514 miljoonaa euroa ja omat varat 856 miljoonaa euroa 31.12.2017. Vakavaraisuussuhde oli 166 prosenttia.

Nordean pääomavaade Sampo-konsernin vakavaraisuudessa muuttuu vuoden 2018 ensimmäisestä kvartaalista lähtien johtuen ns. Basel I -lattian poistumisesta Ruotsissa. Vuoden 2017 loppuun asti Sammon osuus Nordean pääomavaateesta perustui omien varojen vähimmäismäärään sisältäen Basel I –lattian, mutta 1.1.2018 lähtien Sampo käyttää omien varojen vähimmäismäärää niin kuin se on määritelty Nordean neljännesvuosittaisessa Factbookissa konsernivakavaraisuudessa. Vuoden 2017 lopussa tämä muutos olisi lisännyt omien varojen vähimmäismäärää noin 380 miljoonalla eurolla ja vähentänyt ryhmittymän vakavaraisuutta samalla määrällä. Konsernin vakavaraisuussuhde olisi 31.12.2017 ollut 146 prosenttia.

Mandatum Lifen vakavaraisuussuhde oli vahva 182 prosenttia (160). Omat varat olivat 1 977 miljoonaa euroa (1 893) ja ylittivät siten 1 807 miljoonan euron (1 182) suuruisen Solvenssi II -pääomavaateen 890 miljoonalla eurolla. Ilman siirtymäsäännöksiä omat varat olisivat olleet 1 555 miljoonaa euroa (1 441) ja vakavaraisuusvaade 1 220 miljoonaa euroa (1 409), ja tämän seurauksena vakavaraisuussuhde olisi ollut 127 prosenttia (102).

Lisätietoja Sampo-konserni pääomituspolitiikasta vuoden 2017 vuosikertomuksen Riskienhallinta-osuudessa.