Sanasto

Sanasto sisältää kaikki keskeisimmät Sampo-konsernin vahinko- ja henkivakuutustoiminnassa, tilinpäätöksessä ja riskienhallinnassa käytetyt termit. Osassa termejä on kaksi selitystä, koska termien merkitys voi vaihdella vahinko- ja henkivakuutustoiminnassa.

Sivustolla sanaselitykset on korostettu kultaisella alleviivauksella. Selitykset saa auki siirtämällä kursorin sanan päälle tai napauttamalla sanaa. Sanaselitystoiminnon saa pois päältä työkaluvalikosta.

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö
  • A
    Arvostuserot

    Sijoitusomaisuuden käypien arvojen ja kirjanpitoarvojen välinen erotus.

    Asiakashyvitys

    Laskuperustekorkoisiin henkivakuutuksiin hyvitetään laskuperustekoron lisäksi mahdollinen lisäetu kohtuusperiaatteen mukaisesti. Vakuutusyhtiön tulos määrittää mahdollisen asiakashyvityksen suuruuden.

  • B
    Biometriset riskit

    Biometrisillä riskeillä tarkoitetaan riskejä siitä, että yhtiö joutuu maksamaan vakuutetuille enemmän kuolemantapaus-, työkyvyttömyys- tai sairauskulukorvauksia tai että eläkevakuutuksissa eläkkeitä maksettaisiin vakuutettujen odotettua korkeamman eliniän (pitkäikäisyysriski) vuoksi pidempään kuin vakuutusten hinnoitteluhetkellä on oletettu.

  • C
    Compliance

    Toimintaa säätelevien lakien, viranomaismääräysten, toimialan ja omien sisäisten ohjeiden ja standardien noudattaminen. Sampo Oyj:n hallitus on 9.11.2012 vahvistanut koko konsernin kattavat compliance-periaatteet: www.sampo.com/fi/hallinnointi/sisainen-valvonta/compliance.

    Compliance-riski

    Compliance-riskillä tarkoitetaan oikeudellisiin tai hallinnollisiin seuraamuksiin, taloudellisiin tappioihin tai maineen menettämiseen liittyviä riskejä, jotka ovat seurausta siitä, että yritys on jättänyt noudattamatta sen toimintaan sovellettavia lakeja, asetuksia tai muita hallinnollisia määräyksiä. Compliance-riski liittyy yleensä sisäisiin rikkomuksiin tai laiminlyönteihin ja siten sen voidaan katsoa olevan osa operatiivista riskiä.

  • D
    Diskonttokorko

    Henkivakuutussopimusten tulevat menot ja tulot muutetaan nykyrahaksi diskonttokoron avulla, ja näin muodostuu vakuutussopimuksista yhtiölle aiheutuva vastuu. Myös vahinkovakuutuksen eläkemuotoisten korvausten korvausvastuu diskontataan.

  • E
    Edunsaaja

    Vakuutuksenottajan tai jonkin kolmannen osapuolen nimeämä vakuutuskorvauksen saaja.

    Efektiivinen osinkotuotto

    Osingon suhde tilivuoden päätöskurssiin. Tarkastelemalla efektiivistä osinkotuottoa ja osakkeiden arvon kehitystä saadaan selville yhtiöön tehdyn osakesijoituksen suora rahallinen tuotto.

    Laskentakaava:

    Eläkevakuutus

    Vakuutus eläketurvaksi.

    Ensivakuutus

    Yhtiön solmima vakuutussopimus muiden kuin jälleenvakuuttajien kanssa. Sopimus, jossa vakuutusyhtiö on välittömässä vastuussa vakuutuksenottajilleen.

    Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

    Sijoitukset, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka yhtiöllä on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti.

    Etuusperusteinen eläkejärjestelmä

    Sopimus, jossa vakuutusmaksut määräytyvät sovitun etuuden, kuten ansiotason mukaisesti. Vrt. maksuperusteinen järjestelmä.

  • H
    Hankintakulut

    Liikekuluihin sisältyvät vakuutus- ja sijoitussopimusten hankinnan kulut, kuten ensivakuutuksen palkkiot, maksetut jälleenvakuutuspalkkiot ja muut vakuutuksen hankintaan liittyvät kulut.

    Henkivakuutus

    Vakuutus, joka yleensä koostuu kahdesta osasta: 1) säästöä kerryttävä osa (elämänvaraturva) ja 2) riskihenkivakuutusosa (kuolemanvaraturva). Näiden lisäksi vakuutukseen voi sisältyä myös muita lisäturvia esim. pysyvän työkyvyttömyyden turva, väliaikaisen työkyvyttömyyden turva ja turva sairauskuluihin.

    Henkivakuutusriskit

    Henkivakuutusriskejä ovat biometriset riskit, käyttäytymisriskit ja kustannusriskit.

    Hinta/voittosuhde (P/E-luku)

    Yhtiön osakekurssin suuruus suhteessa yhtiön tulokseen. Korkea P/E-luku viestii yleensä markkinoiden kasvuodotuksista.

    Laskentakaava:

    Hyväksyttävä oma varallisuus

    Oma varallisuus, joita voidaan käyttää pääomavaatimusten kattamiseen. (Solvenssi II)

    Hyväksyttävän oman varallisuuden ja ryhmän SCR:n suhdeluku

    Hyväksyttävän oman varallisuuden ja konsernin kokonaispääomavaatimuksen välinen suhdeluku sisältäen muut rahoitusalat sekä yhtiöt, joihin sovelletaan yhteen- ja vähennyslaskumenetelmää. Vakavaraisuussuhdeluku koko konsernille (Solvenssi II).

  • I
    Inflaatioriski

    Inflaatioriskillä tarkoitetaan vakuutussopimuksien tai rahoitusvarojen ennustettuihin tuleviin kassavirtoihin kohdistuvia odottamattomia muutoksia, jotka muuttavat yhtiön rahoitusvarojen ja –velkojen arvoa kuten myös vakuutusvelkojen taloudellista arvoa. Viimekädessä yhtiön tulos ja pääoma heilahtelevat.

  • J
    Jatkuvamaksuinen

    Jatkuvamaksuisessa vakuutuksessa maksetaan useita säännöllisiä vakuutusmaksuja.

    Juridinen riski

    Oikeudellisiin seuraamuksiin liittyvät riskit, jotka ovat aiheutuvat siitä, että yritys on jättänyt noudattamatta sen toimintaan sovellettavia lakeja, asetuksia tai muita hallinnollisia määräyksiä. Juridiset riskit katsotaan osaksi ns. operatiivisia riskejä.

    Jälleenvakuuttajan osuus

    Ensivakuuttaja on ostanut jälleenvakuutussuojan jälleenvakuuttajalta. Jälleenvakuuttaja on vastuussa ensivakuuttajan maksetuista korvauksista ja korvausvastuusta jälleenvakuutusta vastaavalta osalta.

    Jälleenvakuutus

    Vakuutusyhtiö ei pidä kaikkia vakuutusriskejä itsellään, vaan ostaa osalle riskeistä vakuutusturvan toiselta vakuutusyhtiöltä.

  • K
    Kapitalisaatiosopimus

    Henkivakuutustoiminnassa yleinen vakuutussopimus, jossa ei ole vakuutettavaa riskiä, vaan vakuutus koostuu pelkästään vakuutussäästöistä.

    Katastrofiriski

    Katastrofiriski voidaan nähdä vakuutusmaksuriskin ääritapauksena. Sillä tarkoitetaan riskiä vakavista, mutta harvoin sattuvista tapahtumista, kuten luonnonkatastrofeista. Tällaiset tapahtumat voivat johtaa merkittävään poikkeamaan korvausvaatimusten määrässä ennakoituun verrattuna.

    Kauden laaja tulos

    Kauden tulos verojen jälkeen lisättynä muilla laajan tuloksen erillä, joita ovat muutokset muuntoeroissa, myytävissä olevissa rahoitusvaroissa, kassavirtasuojauksissa, osuuksissa osakkuusyhtiön laajan tuloksen erissä sekä etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattisissa voitoissa ja tappioissa.

    Kertamaksuinen

    Vakuutus, jonka maksu suoritetaan yhdessä erässä.

    Keskittymäriskit

    Keskittymäriski syntyy silloin, jos yrityksen riskipositioita ei ole riittävästi hajautettu, jolloin esimerkiksi yksittäinen suurvahinko tai markkinatapahtuma voi vaarantaa yhtiön vakavaraisuuden tai taloudellisen aseman. Suoria keskittymiä voi syntyä yksittäisten toimintojen sisällä tai eri toiminnoissa, kun yksittäinen vastapuoli tai toimiala vaikuttaa laaja-alaisesti yhtiön kannattavuuteen sekä vakuutus- että sijoitustoiminnan kautta. Keskittymäriski voi toteutua myös silloin, kun kannattavuus ja pääomitus reagoivat samalla tavalla yleiseen taloudelliseen kehitykseen tai rakenteellisiin muutoksiin eri liiketoiminta-alueiden institutionaalisessa ympäristössä. Tässä tapauksessa keskittymäriski voidaan nähdä osana strategista riskiä.

    Kohtuusperiaate

    Henkivakuutusyhtiö jakaa kohtuusperiaatetulkintansa mukaisen määrän vakuutusten mahdollisesti tuottamasta ylijäämästä vakuutuksenottajille, jos tästä on sovittu vakuutuksenottajan kanssa ja jos yhtiön vakavaraisuus ei täten vaarannu. Ylijäämän jaossa huomioidaan ylijäämän synty erityyppisissä vakuutuslajeissa ja eri laskuperustekorkokannoissa.

    Kokonaispääoman tuotto (RoA)

    Kokonaispääoman tuotto (RoA), kertoo paljonko yhtiö tuottaa korkoa omistajien siihen sijoittamalle kokonaispääomalle, johon lasketaan sekä yhtiön oma pääoma että velat. Tämä voi vaihdella huomattavasti toimialan ja sidoksissa olevien varojen määrän mukaan. Näin ollen eri toimialoja edustavien yhtiöiden kokonaispääomien tuoton vertailu ei ole välttämättä ole tarkoituksenmukaista.

    Laskentakaava:

    Konsernin vakavaraisuus

    Konsernin vakavaraisuus kertoo, kuinka paljon vakavaraisuuspääomaa on yli omien varojen vähimmäismäärän.

    Laskentakaava:

    Konsernin vakavaraisuussuhde

    Ryhmittymän omien varojen määrä suhteessa omien varojen vähimmäismäärään. Viranomaiset määrittelevät, mitkä erät hyväksytään omiin varoihin.

    Laskentakaava:

    Korkoriski

    Korkoriskillä tarkoitetaan rahoitusvarojen ja -velkojen markkina-arvojen sekä vakuutusvelkojen markkinaperusteissa arvossa tapahtuvien muutosten aiheuttamia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen tulokseen tai pääomiin, kun korot muuttuvat. Lisätiedot: markkinariskit.

    Korvauskulut

    Maksettujen korvausten ja korvausvastuun muutoksen summa. Sisältää korvauskulut tilikauden aikana tapahtuneista vakuutustapahtumista riippumatta siitä, onko ne maksettu saman tilikauden aikana vai ei.

    Korvauskäsittely

    Vahinkotapahtumasta käynnistyvä tapahtumasarja, johon sisältyy mm. vahinkotapahtumien tutkinta, vahinkotapahtumaan liittyvien asiakirjojen käsittely ja korvauspäätös.

    Korvausvastuu

    Korvausvastuu vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, vielä maksamatta olevia korvauksia, korvaustoiminnasta aiheutuvia kuluja ja varauksia.

    Korvausvastuuriski

    Korvausvastuuriski liittyy jo sattuneista vahinkotapahtumista tehtyihin korvausvaatimuksiin. Korvausvastuuriski on riski siitä, että korvausvaatimukset ovat kooltaan ennakoitua suurempia, että korvausvaatimukset poikkeavat ajallisesti ennakoidusta tai että korvausvaatimuksia tehdään ennakoitua useammin. Tämän seurauksena vastuuvelan katteena olevat varat eivät riitä kattamaan toteutuneita vakuutustapahtumia ja tulevaisuuden vastuuvelka kasvaa aiheuttaen tappioita.

    Kuolevuusriski

    Riski siitä, että yhtiön olisi maksettava enemmän kuolemantapauskorvauksia kuin vakuutusten hinnoitteluhetkellä on oletettu.

    Kuormitustulo

    Henkivakuutuksista peritään kuluja eli kuormituksia, joilla tulee kattaa vakuutusyhtiön liikekulut. Kuormitusten yhteismäärä on kuormitustulo.

    Kustannusliikkeen tulos

    Henkivakuutuksista perityt kulut eli kuormitukset vähennettynä yhtiön liikekuluilla.

    Kustannusriski (Kuluriski)

    Kustannusriski aiheutuu siitä, että vakuutusten hoitoon liittyvien kulujen suuruus ja/tai ajoitus poikkeavat siitä, mitä on ennakoitu vakuutusta hinnoiteltaessa. Tämän seurauksena vakuutuksesta alun perin perityt maksut eivät välttämättä riitä kattamaan toteutuneita liikekuluja.

    Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat

    Rahoitusvarat, jotka luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi tai jotka vakuutusyhtiö luokittelee alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon arvostettaviksi.

    Käyvän arvon rahasto

    Omaan pääomaan sisältyvä myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostusero ja arvonmuutos verovaikutus huomioon ottaen.

    Käyvän arvon rahaston muutos

    Käyvän arvon rahaston muutos sisältää mahdollisen osuuden rahavirtasuojauksista sekä realisoitumattomat voitot tai tappiot eli käyvän arvon muutokset sijoituksista, jotka on luokiteltu myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi. Arvonmuutokset kirjataan tulokseen, kun sijoitukset realisoidaan eli kun ne myydään tai ne erääntyvät. Käyvän arvon rahaston muutos on tärkeä mittari analysoitaessa tulosta varsinkin henkivakuutustoiminnassa.

  • L
    Laskuperustekorko

    Henkivakuutusyhtiön asiakkaalle luvattu kiinteä korko, joka maksetaan korkotuottoisiin vakuutuksiin.

    Laskuperustekorkoinen sopimus

    Henkivakuutussopimus, jossa vakuutussäästöjä hyvitetään laskuperustekorolla ja mahdollisella asiakashyvityksellä.

    Laskuperustekorkoinen vastuuvelka

    Henkivakuutusyhtiön myöntämistä laskuperustekorollisista vakuutuksista (perinteiset henkivakuutukset) yhtiölle itselleen aiheutuvan vastuun määrä.

    Liikekulusuhde (vahinkovakuutus)

    Vahinkovakuutuksen liikekulut suhteessa vakuutusmaksutuottoihin prosentteina.

    Laskentakaava:

    Liikekulut

    Liikekuluihin sisältyvät vakuutusten hankinnan ja hoidon sekä hallinnon kulut vähennettynä menevän jälleenvakuutuksen palkkioilla.

    Liikekustannussuhde (henkivakuutus)

    Henkivakuutusyhtiön liikekulut jaettuna vakuutuksista perityillä kuormitustulolla. Liikekustannussuhde mittaa henkivakuutusliiketoiminnan tehokkuutta.

    Laskentakaava:

    Liikkeeseenlaskijariski

    Riski siitä, että liikkeeseenlaskija ajautuu maksukyvyttömyystilaan, eikä suoriudu velvoitteistaan. Riskin toteutuessa lopullisen tappion määrä riippuu sekä tehdystä sijoituksesta maksukyvyttömyyshetkellä että tappion määrää pienentävästä, liikkeeseenlaskijan konkurssipesältä mahdollisesti saatavasta palautusosuudesta. Useimmissa tilanteissa liikkeeseenlaskijariski on jo ennen maksukyvyttömyyshetkeä täysin hinnoiteltu korkeampana luottomarginaalina (credit spread) ja alempana markkina-arvona. Pohjimmiltaan liikkeeseenlaskijakohtainen luottomarginaali onkin liikkeeseenlaskijariskin markkinahinta vaihdantakelpoisille arvopapereille. Muiden tulosriskien tapaan tätä ns. spread-riskiä voidaan aktiivisesti hallinnoida, jonka vuoksi liikkeeseenlaskijariski luokitellaan Sampo-konsernissa osaksi sijoitussalkun markkinariskejä. Lisätiedot: luottoriski.

    Likviditeettiriski

    Likviditeettiriski on riski siitä, että konserniyhtiöt eivät pysty harjoittamaan strategiansa mukaista normaalia liiketoimintaa tai äärimmäisissä tapauksissa eivät pysty suoriutumaan erääntyvistä maksuvelvoitteistaan määräajassa sen vuoksi, että niillä ei ole riittävästi likvidejä varoja ja/tai näiden hankkimiseksi tarvittaville markkinoille ei ole pääsyä. Likviditeettiriski käsittää sijoitusten mahdollisen epälikvidiyden sekä riskin siitä, että asiakkaat jättävät ennakoidusta poiketen vakuutussopimuksensa uusimatta. Myös jälleenrahoituksen ja rahoitusjohdannaissopimusten saatavuus sekä niiden hinta vaikuttavat yritysten kykyyn harjoittaa normaalia liiketoimintaa.

    Luottoriski

    Luottoriskit viittaavat yleisesti ottaen yhtiön taloudellisen tilanteen heikkenemiseen johtuen liikkeeseenlaskijoiden (velka- ja osakeinstrumentit) ja/tai muiden sopimusvastapuolien (johdannaistuotteet ja jälleenvakuutussopimukset) kasvaneesta maksukyvyttömyysriskistä tai jo toteutuneesta maksukyvyttömyydestä.

    Lyhytaikainen kannustinohjelma

    Lyhytaikaiset kannustinohjelmat perustuvat Sampo-konsernissa jokaisen edunsaajan kontribuutioon yhtiön tuloksen osalta. Suorituskriteerit ja kontribuution arviointi perustuvat yksilöllisen suorituksen analysointiin ja kyseisen liiketoimintayksikön menestykseen.

  • M
    Maineriski

    Maineriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että aiheellinen tai aiheeton yhtiön liiketoimiin tai suhteisiin liittyvä negatiivinen julkisuus heikentää luottamusta yhtiötä kohtaan. Maineriski on usein seurausta toteutuneesta operatiivisesta riskistä tai compliance-riskistä ja sen seurauksena on maineen heikentyminen asiakkaiden ja muiden sidosryhmien näkökulmasta.

    Maksetut korvaukset

    Edunsaajalle, vakuutuksenottajalle tai nimeämättömälle kolmannelle osapuolelle vakutuustapahtuman seurauksena maksettujen korvausten määrä.

    Maksuperusteinen eläkejärjestelmä

    Vakuutus, jossa etuudet määräytyvät vakuutusmaksujen perusteella. Vrt. etuusperäinen järjestelmä.

    Maksutulo

    Vakuutuksenottajien henkivakuutustoiminnassa maksamat vakuutusmaksut.

    Markkinariskit

    Markkinariskillä tarkoitetaan rahoitusvarojen ja -velkojen markkina-arvojen sekä vakuutusvelkojen markkinaperusteisessa arvossa tapahtuvien muutosten aiheuttamia vaikutuksia yhtiön tulokseen tai pääomiin. Markkina-arvojen ja vakuutusvelkojen markkinaperusteisen arvon muutokset johtuvat niiden taustalla olevien tekijöiden, kuten korkojen, inflaation, valuuttakurssien, luottoriskispreadien ja osakekurssien muutoksista. Lisäksi markkinariskit sisältävät riskin markkinoiden likviditeetin heikkenemisestä, joka heijastuu osto- ja myyntinoteerausten eron (spreadin) levenemisenä, sekä riskin siitä, että varoihin kuuluvien rahoitusinstrumenttien takaisinmaksuaikatauluissa tapahtuu odottamattomia muutoksia. Molemmissa tapauksissa sijoitussalkun instrumenttien markkina-arvo voi muuttua.

    Menevä jälleenvakuutus

    Jälleenvakuuttajalle siirretty osuus vakuutusliikkeestä.

    Muuttuva palkitseminen

    Muuttuva palkitseminen voidaan jakaa Sampo-konsernissa palkitsemisperusteen mukaan kahteen pääryhmään, jotka ovat yhtiön tulokseen liittyvään kontribuutioon perustuvat muuttuvat palkkiot ja työntekijöiden konserniin sitouttamiseen liittyvät muuttuvat palkkiot.

    Myytävissä olevat varat

    Rahoitusvarat, jotka on luokiteltu myytävissä oleviksi tai joita ei ole luokiteltu lainoiksi ja muiksi saataviksi, eräpäivään asti pidettäviksi eikä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi (IFRS).

  • O
    Oma varallisuus

    Yhtiön oma varallisuus koostuu omasta perusvarallisuudesta sekä omasta lisävarallisuudesta. Oma perusvarallisuus koostuu mm. tavanomaisesta osakepääomasta, täsmäytyserästä sekä muista eristä kuten pääomalainoista ja laskennallisista verosaamisista. Sampo-konsernin vakavaraisuudessa ei ole oman lisävarallisuuden eriä (Solvenssi II).

    Omalla vastuulla oleva maksutulo

    Vakuutusmaksutulo, josta on vähennetty jälleenvakuuttajien osuus (vakuutusmaksutulo, netto).

    Oman pääoman tuotto (RoE)

    Oman pääoman tuotto kertoo, kuinka paljon tuottoa yhtiö kykenee tuottamaan omistajien siihen sijoittamille varoille (yksinkertaistettu laskentakaava: tulos verojen jälkeen/keskimääräinen oma pääoma vuoden aikana). Mitä enemmän velkoja yhtiöllä on suhteessa omaan pääomaan, sitä herkempi RoE on tuottotason muutoksille. Oman pääoman tuottoprosentin avulla voidaan vertailla saman toimialan yritysten kannattavuutta.

    Laskentakaava (konsernitasolla):

    Omapidätys

    Osa ensivakuuttajan vastuulla olevasta riskistä siirretään jälleenvakuuttajalle ja osa, ns. omapidätys, jää ensivakuuttajan itsensä vastattavaksi.

    Omavaraisuusaste

    Omavaraisuusaste kertoo, miten suuri yhtiön omien varojen osuus on sen kaikista varoista.

    Laskentakaava:

    Omavastuu

    Se osa vakuutustapahtuman kustannuksesta, jota vakuutusyhtiö ei korvaa, vaan joka jää vakuutuksenottajan itsensä vastattavaksi.

    Omien varojen vähimmäismäärä

    Kaikkien ryhmittymän yhtiöiden vakavaraisuuspääomien vähimmäisvaatimusten summa. Kunkin yhtiön omien varojen pääomavaatimus lasketaan omalla tavallaan toimialan sääntöjen mukaisesti.

    Operatiiviset riskit

    Operatiivisella riskillä tarkoitetaan tappion riskiä, joka aiheutuu riittämättömistä tai virheellisistä prosesseista, ihmisten tekemistä virheistä tai tai ulkoisista tapahtumista. Määritelmä sisältää myös juridiset riskit, mutta ei strategisista päätöksistä johtuvia riskejä. Operatiivisten riskien mahdollisia syitä: Sisäiset rikkomukset; ulkoiset rikkomukset; puutteellinen henkilöstöjohtaminen; puutteet asiakkaita, tuotteita tai liiketoimintoja koskevissa toimintaperiaatteissa; fyysisen omaisuuden vahingot; toimintojen keskeytyminen ja järjestelmähäiriöt; sekä virheet toimintaprosesseissa.

    Osakekannan markkina-arvo

    Osakekannan markkina-arvolla tarkoitetaan kaikkien yhtiön liikkeeseen laskettujen osakkeiden arvoa eli koko yhtiön arvoa.

    Laskentakaava (tilinpäätös):

    Osakekohtainen oma pääoma

    Osakekohtainen oma pääoma kertoo kuhunkin osakkeeseen kohdistuvan pääoman määrän.

    Laskentakaava:

     

    Osakekohtainen substanssi

    Osakekohtaista substanssia laskettaessa kaikki yhtiön sijoitukset arvostetaan markkinahintaan. Jos osakekohtainen substanssi on suurempi kuin osakkeen hinta, se tarkoittaa, että markkinat eivät usko yhtiön kykyyn tuottaa sijoituksilleen voittoa. Jos osakekohtainen substanssi on osakkeen hintaa alhaisempi, markkinat uskovat yhtiön kykyyn tuottaa jatkossa tuottoa sijoituksilleen ja tämä näkyy myös osakkeen hinnassa.

    Laskentakaava:

    Osakekohtainen tulos (EPS)

    Tunnusluku, joka kertoo, miten suuri osa yhtiön voitosta kohdistuu kuhunkin yhtiön liikkeeseen lasketuista kantaosakkeista. Osakekohtainen tulos mittaa siten yhtiön kannattavuutta. Erityisen hyödyllistä on vertailla yhtiön osakekohtaisia tuloslukuja ja niiden kehitystä useampana peräkkäisenä vuonna. Jos osakkeiden kokonaismäärä muuttuu tilivuosittain (esimerkiksi osakkeiden splittauksen vuoksi), muutos on otettava huomioon osakekohtaisia tuloslukuja verrattaessa.

    Laskentakaava:

    Osakekohtainen tulos mukaan lukien käyvän arvon rahaston muutos

    Osakekohtaisen tuloksen suuruus, jos yhtiön myytävissä olevien sijoitusten markkina-arvon muutokset kirjattaisiin tuloslaskelmaan.

    Laskentakaava:

    Osakeriski

    Osakeriskillä tarkoitetaan rahoitusvarojen ja -velkojen markkina-arvojen sekä vakuutusvelkojen markkinaperusteissa arvossa tapahtuvien muutosten aiheuttamia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen tulokseen tai pääomiin, kun osakkeiden arvot muuttuvat. Lisätiedot: markkinariskit.

    Osinko/tulos

    Tunnusluku, joka kertoo, miten suuri osa yhtiön tuloksesta jaetaan sen omistajille osinkona.

    Laskentakaava:

    Osittainen sisäinen malli

    Osittaisesta sisäisestä mallista puhutaan, kun osa riskeistä on laskettu yhtiön omalla sisäisellä mallilla ja osa viranomaisen standardikaavalla. Vrt. sisäinen malli.

  • P
    Pitkäaikainen kannustinjärjestelmä

    Pitkäaikaisia kannustinjärjestelmiä voidaan käyttää johtajien ja avainhenkilöiden sitouttamiseksi konserniin pidemmäksi ajaksi. Sampo-konsernin pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien ehdot: www.sampo.com/kannustinehdot

    Pitkäikäisyysriski

    Riski siitä, että eläkevakuutuksissa eläkkeitä maksettaisiin vakuutettujen odotettua korkeamman eliniän vuoksi pidempään kuin vakuutusten hinnoitteluhetkellä on oletettu.

  • R
    Raukeamisriski

    Raukeamisriski liittyy vakuutuksenottajien oikeuteen lopettaa vakuutusmaksujen maksaminen ennenaikaisesti. Ks. vakuutuksenottajien käyttäytymisriski.

    Riskihenkivakuutus

    Vakuutus vakuutetun kuoleman varalta.

    Riskiliikkeen tulos

    Henkivakuutusyhtiön perimä riskimaksutulo vähennettynä edunsaajille maksetuilla/maksettavilla riskikorvauksilla.

    Riskisopeutetun pääoman tuotto

    Laskentakaava:

    Riskisuhde

    Vahinkovakuutuksen korvauskulut pois lukien korvausten hoitokulut suhteessa vakuutusmaksutuottoihin (prosenttia). Riskisuhde osoittaa, miten hyvin yhtiö on onnistunut vakuutusriskin hinnoittelussa. Mitä alempi yhtiön riskisuhde on, sitä parempi.

    Laskentakaava:

    Riskivakuutus

    Vakuutus, joka antaa turvan vakuutetulle eri riskejä vastaan (esim. kuolintapaus, pysyvä työkyvyttömyys, sairastuminen, tapaturma jne.).

    Run-off-tulos

    Vahinkovakuutusyhtiön voitto tai tappio, joka syntyy kun aikaisempina vuosina sattuneet vahingot on joko korvattu lopullisesti tai arvioitu uudelleen.

    Ryhmäeläkevakuutus

    Eläkevakuutus, jossa vakuutuksenottajana on yritys ja vakuutettuina on nimetty ryhmä yrityksen työntekijöitä.

    Ryhmän konsolidoitu SCR

    Pääomavaatimus laskettuna Solvenssi II -sääntelyn alaiselle ryhmälle, joka Sampo-konsernissa koostuu Sampo Oyj:stä, Mandatum Lifestä, Topdanmarkista sekä Ifistä.

    Ryhmän konsolidoitu vähimmäis-SCR

    Solvenssi II -minimipääomavaatimus laskettuna Solvenssi II -sääntelyn alaiselle ryhmälle, joka Sampo-konsernissa koostuu Sampo Oyj:stä, Mandatum Lifestä, Topdanmarkista sekä Ifistä.

    Ryhmän SCR

    Koko ryhmän pääomavaatimus laskettuna Solvenssi II -sääntelyn alaiselle ryhmälle, joka Sampo-konsernissa koostuu Sampo Oyj:stä, Mandatum Lifestä, Topdanmarkista sekä Ifistä, lisättynä osuudella muiden yhtiöiden, pääosin Nordean, pääomavaateista.

    Ryhmän SCR:n täyttämiseksi hyväksyttävä oma varallisuus yhteensä

    Hyväksyttävä oma varallisuus, jota voidaan käyttää kattamaan ryhmän kokonaispääomavaatimusta, sisältäen muiden rahoitusalojen (Nordea) ja yhtiöiden, joihin sovelletaan yhteen- ja vähennyslaskumenetelmää, omat varallisuudet (Solvenssi II).

  • S
    Sedentti

    Ensivakuutusyhtiö, joka siirtää jälleenvakuutuksella osan ensivakuutusriskeistään jälleenvakuutusyhtiöön.

    Siirtovastuun täydennys

    Vakuutusmaksuvastuun täydennyserä, jolla esim. vahinkovakuutustoiminnassa katetaan vakuutuskauden aikana odotettavissa olevia korvaus- ja liikekuluja tilinpäätöspäivänä voimassa olevista vakuutussopimuksista.

    Siirtymäsäännös

    Solvenssi II -pääomavaateen laskentakaavat eivät kaikin osin tulleet voimaan välittömästi, sillä valvontaviranomaiset loivat kaavoihin siirtymäsäännöksiä. Sammon konserniyhtiössä siirtymäsäännöksiä on olemassa vastuuvelan laskennan ja osakeriskin laskennan osalta. Ensin mainitun soveltamiseen tarvitaan valvontaviranomaisen lupa, kun taas jälkimmäistä voidaan soveltaa yhtiön omalla päätöksellä. Mandatum Life soveltaa sekä vastuuvelan että osakeriskin siirtymäsäännöstä, If soveltaa vain osakeriskin siirtymäsäännöstä ja Topdanmark ei sovella kumpaakaan.

    Sijoitusomaisuus

    Yhtiön sijoitettava varallisuus. Yhtiö sijoittaa vastuuvelan katteena olevat varat ja oman pääomansa esimerkiksi osakkeisiin, joukkovelkakirjoihin ja kiinteistöihin.

    Sijoitussidonnainen vakuutus

    Vakuutussäästön kehitys on sidottu jonkin ulkoisen instrumentin, yleensä sijoitusrahaston, arvoon. Vakuutuksenottaja kantaa riskin näiden instrumenttien arvonmuutoksista.

    Sijoitussidonnainen vakuutussopimus

    Henkivakuutussopimus, jossa vakuutussäästön kehitys on sidottu jonkin ulkoisen instrumentin, yleensä sijoitusrahaston, arvoon. Vakuutuksenottaja kantaa riskin näiden instrumenttien arvonmuutoksista.

    Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvä vastuuvelka

    Sijoitussidonnaisista vakuutuksista henkivakuutusyhtiölle aiheutuvan vastuun määrä.

    Sijoitussopimus

    IFRS-luokittelu henkivakuutussopimuksesta, joka ei sisällä vakuutusriskiä (esim. kapitalisaatiosopimus).

    Sijoitustoiminnan nettotuotot

    Sijoitusomaisuuden tuotto vähennettynä sijoituksista aiheutuneilla kuluilla.

    Sijoitustoiminnan tulos

    Sijoitustoiminnan nettotuotot vähennettynä vakuutuksiin maksetuilla laskuperustekoroilla ja mahdollisilla asiakashyvityksillä.

    Sisäinen malli

    Sisäinen malli tarkoittaa vakuutusyhtiön omia sisäisiä menetelmiä, joilla se kvantifioi riskiprofiiliinsa liittyvän pääomatarpeen. Vrt. osittainen sisäinen malli.

    Solvenssi II

    Solvenssi II -sääntely koskettaa Ifiä, Topdanmarkia, Mandatumia sekä Sampo-konsernia. Solvenssi II -direktiivin tarkoitus on harmonisoida vakuutusyhtiöiden sääntelyä EU:ssa ja ennen kaikkea se vaikuttaa vakuutusyhtiöiltä vaadittaviin pääoman määriin. Sampo-konsernin yhtiöissä vaikutukset kohdistuvat erityisesti vakavaraisuuteen ja raportointiin.

    Spread-riski

    Spread-riskillä tarkoitetaan rahoitusvarojen ja -velkojen markkina-arvojen sekä vakuutusvelkojen markkinaperusteissa arvossa tapahtuvien muutosten aiheuttamia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen tulokseen tai pääomiin, kun luottoriski-spread muuttuu. Lisätiedot: markkinariskit, luottoriski.

    Standardikaava

    Solvenssi II -sääntelykehikkoon kuuluva viranomaisten standardikaava pääomavaatimuksen laskemiseksi.

  • T
    Takaisinosto

    Asiakas irtisanoo ennen eräpäivää vakuutuksen, jossa on vakuutussäästöä ja yhtiö maksaa asiakkaalle vakuutuksen takaisinostoarvon.

    Takaisinostoarvo

    Vakuutukselle laskettava arvo, joka saadaan vähentämällä vakuutussäästöistä sakko vakuutussopimuksen irtisanomisesta ennen eräpäivää.

    Takaisinostoriski

    Takaisinostoriski liittyy asiakkaiden mahdollisuuteen lopettaa vakuutussopimus  ja nostaa säästönsä ennenaikaisesti. Lisätiedot: vakuutuksenottajien käyttäytymisriski

    Taseriskit (ALM-riskit)

    Yhtiö altistuu taseriskeille eli ALM-riskeille (asset and liability management risks), mikäli markkinamuuttujissa (kuten korot, inflaatio ja valuuttakurssit) tapahtuvat muutokset vaikuttavat sijoitusten ja johdannaisten arvoon erisuuruisesti, kuin mitä ne vaikuttavat vakuutusvelkojen markkinaehtoiseen arvoon. Vastuuvelan kassavirrat ovat mallinnettuja estimaatteja ja tästä johtuen sekä niiden suuruuteen että ajoittumiseen liittyy epävarmuutta. Tämä epävarmuus on keskeinen ALM-riskin aiheuttaja.

    Tasoitusmäärä

    Puskuri riskiliikkeen tuloksen heilahteluja vastaan.

    Toimintakulusuhde

    Vahinkovakuutusyhtiön liikekulujen ja korvausten hoitokulujen suhde vakuutusmaksutuottoihin prosentteina.

    Laskentakaava:

    Toimintakulut

    Vahinkovakuutusyhtiön liikekulujen ja vakuutuskorvausten hoitokulujen summa.

    Toimintapääoma-aste

    Yhtiön toimintapääoman ja viranomaisten vaatiman toimintapääoman vähimmäismäärän suhde.

    Toimitusriski

    Riski siitä, että vastapuoli ei toimita arvopaperia tai sitä vastaavaa käteissummaa sopimuksen mukaisesti, vaikka sopimuksen toinen osapuoli tai toiset osapuolet ovat jo peruuttamattomasti toimittanut arvopaperia vastaavan  käteissumman tai arvopaperin sopimuksen mukaisesti.

    Tuleva jälleenvakuutus

    Yhtiön vastaanottama jälleenvakuutusliike toiselta vakuutusyhtiöltä.

    Työkyvyttömyysriski

    Riski siitä, että yhtiön olisi maksettava enemmän työkyvyttömyyskorvauksia kuin vakuutusten hinnoitteluhetkellä on oletettu.

    Täsmäytyserä

    Täsmäytyserä on oman varallisuuden pääomaerä, joka lasketaan Solvenssi II -taseen ylijäämästä, jonka verran varat ovat velkoja suuremmat, vähennettynä mm. odotettavissa olevalla osingolla.

  • U
    Underwriting

    Vahinkovakuutussopimuksen tekemisen yhteydessä suoritettava riskin arviointi ja hinnoittelu. Tilinpäätöksen yhteydessä termiä käytetään myös laajemmassa merkityksessä, eli kuvaamaan vakuutusyhtiön sitä toimintaa, joka ei ole sijoitustoimintaa.

  • V
    Vahinkosuhde

    Vahinkovakuutusyhtiön korvauskulujen (sis. korvausten hoitokulut) suhde vakuutusmaksutuottoihin prosentteina.

    Laskentakaava:

    Vahinkotiheys

    Tietyn ajanjakson kuluessa havaittu, tiettyyn vahinkovakuutuskannan osaan sisältyvien vahinkojen ja vakuutusten kappalemäärien välinen suhde. Ei sisällä suurvahinkoja.

    Vahinkovakuutus

    Yhteisnimitys omaisuus-, tapaturma- ja sairauskuluvakuutuksille sekä vastuu- ja jälleenvakuutuksille. Esinevakuutuksia ovat sellaiset vakuutukset, joilla suojataan yhden tai useamman kohteen (esimerkiksi koti-irtaimiston, auton, veneen, tehdasrakennuksen tai tavaravaraston) taloudellinen arvo. Muu vahinkovakuutus käsittää ennen kaikkea etuusvakuutukset (esimerkiksi keskeytys- ja vastuuvakuutukset), jolloin kyse ei ole yhden tai useamman kohteen taloudellisen arvon suojaamisesta, vaan puhtaasti taloudellisen edun suojaamisesta.

    Vahinkovakuutusriskit

    Vahinkovakuutusriskit jaetaan usein vakuutusmaksuriskiin ja korvausvastuuriskiin, jotta erotetaan voimassa oleviin ja päättyneisiin sopimuksiin liittyvät riskit.

    Vakavaraisuuspääomavaatimus (SCR)

    Vaadittava pääoman määrä, joka vakuutusyhtiöllä on oltava Solvenssi II:n pilari 1:ssä (kvantitatiiviset vaatimukset) määriteltyjä riskejä vastaan. Laskenta perustuu 99,5 prosentin luottamusväliin yhden vuoden horisontilla. Tämän pääomatason alittuminen johtaa viranomaistoimenpiteisiin.

    Vakuutettu

    Henkilö tai yhtiö, jolla on vakuutus vakuutussopimuksessa määritellyn tapahtuman varalta.

    Vakuutuksenottaja

    Vakuutussopimuksen ostaja.

    Vakuutuksenottajien käyttäytymisriski

    Vakuutuksenottajien käyttäytymisriski on epävarmuutta vakuutuksenottajien tulevaisuudessa suorittamien vakuutusmaksujen suuruudesta ja vakuutuksenottajien halusta lopettaa sopimus. Riski on siis vakuutuksenottajien käyttäytymisestä johtuvaa epävarmuutta maksettavien vakuutuskorvausten suuruudesta ja ajoituksesta.

    Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos

    Vakuutuskanta on luokiteltu vakuutus- ja sijoitussopimuksiin sen mukaan, sisältyykö niihin merkittävää vakuutusriskiä. Henkivakuutustoiminnassa vain kapitalisaatiosopimukset on määritelty sijoitussopimuksiksi. Muussa tapauksessa velat ovat vakuutusvelkoja. Tilinpäätöspäivänä määritetään ko. hetken mukainen vakuutustekninen vastuuvelka. Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos tiettynä tilinpäätöspäivänä on  tilinpäätöspäivän vastuun ja edellisen tilinpäätöksen mukaisen vastuun erotus.

    Vakuutusliikkeen tuotto

    Vakuutusteknisen tuloksen suhde vakuutusmaksutuottoihin prosentteina, kun tunnusluvusta on ensin vähennetty muut vakuutustekniset tuotot ja kulut (vahinkovakuutustoiminnan termi).

    Vakuutusmaksuriski

    Vakuutusmaksuriski liittyy ennakoituihin vakuutustapahtumiin, jotka eivät ole tapahtuneet tilikauden päättyessä. Vahinkotapahtumien määrä, niiden vakavuusaste ja ajoitus ja siten niistä aiheutuvat kustannukset saattavat poiketa ennakoidusta. Lopputulemana ennakoitua korkeammat vakuutuskorvaukset aiheuttavat kirjanpidollisia tappioita tai kasvattavat yhtiön vastuuvelkaa.

    Vakuutusmaksutulo

    Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksut vakuutuskausilta, jotka ovat alkaneet tilikauden aikana riippumatta siitä, onko maksut laskutettu tai maksettu.

    Vakuutusmaksutuotot

    Vahinkovakuutustoiminnassa vakuutusmaksutuotot kattaa tilikauden osuuden vakuutusmaksutulosta, eli vakuutusmaksutuotot on vakuutusmaksutulo oikaistuna vakuutusmaksuvastuun muutoksella.

    Vakuutusmaksuvastuu

    Se osa yhtiön vastuuvelasta, joka vastaa tulevien vakuutusmenojen ja tulevien vakuutusmaksujen erotusta.

    Vakuutussopimus

    IFRS-luokitus sopimuksesta, jossa siirtyy merkittävä vakuutusriski vakuutuksenottajalta vakuutuksenantajalle.

    Vakuutustekninen tulos

    Tulos ennen sijoitustuottoja ja muita tuottoja sekä kuluja (esim. osakkuusyhtiötulososuus) ja veroja (vahinkovakuutus).

    Vakuutustekninen tulos ennen sijoitustoiminnan nettotuotto-osuuden siirtoa

    Vahinkovakuutuksen käyttämä vakuutusteknisen laskelman osa, joka muodostuu vakuutusmaksutuotoista, joista on vähennetty korvaus- ja liikekulut.

    Vakuutustoimintaan kohdistettu sijoitustoiminnan nettotuotto

    Tuotto, joka lasketaan vahinkovakuutuksessa keskimääräiselle velalle vakuutussopimuksista, josta on vähennetty vakuutusliikkeeseen sitoutunut pääoma, kuten vakuutusmaksusaamiset, jälleenvakuutustalletesaamiset ja muiden saamisten ja velkojen nettomäärä, johon on lisätty puolet vakuutusteknisestä tuloksesta ennen tilikauden kohdistettua korkoa. Kohdistettu sijoitustoiminnan nettotuotto lasketaan riskittömällä korolla.

    Vakuutustulos

    Vakuutusyhtiön tulos vakuutustoiminnasta kaikkien kulujen jälkeen, tunnetaan myös nimellä underwriting-tulos. Vakuutustappio syntyy, jos maksutulo ei riitä kattamaan vakuutuskorvauksia ja muita kuluja. Vakuutustoiminnasta syntyviä tappioita on perinteisesti paikattu sijoitustuotoilla.

    Vakuutusvelkojen markkinaperusteinen arvo

    Sampo-konserni laskee sisäiseen käyttöön vakuutusvelkojen markkinaperusteisen arvon diskonttaamalla odotettavissa olevat vastuuvelan kassavirrat markkinakoroilla. Vastuuvelkojen ja vakuutusvelkojen markkinaperusteisen arvon välinen erotus on merkittävä tekijä ja se raportoidaan osana muokattua vakavaraisuuspääomaa.

    Valuuttariski

    Valuuttariskillä tarkoitetaan rahoitusvarojen ja -velkojen markkina-arvojen sekä vakuutusvelkojen markkinaperusteissa arvossa tapahtuvien muutosten aiheuttamia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen tulokseen tai pääomiin, kun valuuttakurssit muuttuvat. Ks. markkinariskit.

    Vapaakirja

    Vakuutus muuttuu vapaakirjaksi, kun on sovittu, ettei vakuutuksenottaja maksa enää vakuutusmaksuja.

    Vastapuoliriski

    Riski siitä, että vastapuoli ajautuu maksukyvyttömyystilaan, eikä suoriudu velvoitteistaan. Riskin toteutuessa lopullinen tappio riippuu johdannais- tai jälleenvakuutussopimuksen mahdollisesta positiivisesta markkina-arvosta maksukyvyttömyyshetkellä, saaduista vakuuksista sekä kertyvästä palautusosuudesta. Vastapuoliriskin katsotaan kuuluvan luottoriskeihin.

    Vastuunsiirto

    Vakuutuskannan siirtäminen toisesta vakuutusyhtiöstä/eläkesäätiöstä toiseen vakuutusyhtiöön.

    Vastuunvalinta

    Vakuutuksenantajan vahinkovakuutustoiminnassa tekemä valinta siitä, mitä riskejä otetaan. Vakuutusyhtiölle vastuunvalinnalla on suuri merkitys, muun muassa mahdollisimman tasapainoisen vakuutusliikkeen saavuttamiseksi. Tasapainoisella vakuutusliikkeellä on yleensä myönteinen vaikutus tulokseen.

    Vastuuvelan riittävyystesti

    IFRS-säännösten mukaan suoritettu testi siitä, että vastuuvelka on riittävän suuri tulevien vakuutustapahtumien kattamiseksi.

    Vastuuvelka

    Yhtiön myöntämistä vakuutuksista yhtiölle aiheutuvan vastuun määrä. Vakuutusmaksuvastuun, siirtovastuun täydennyserän ja korvausvastuun summa.

    Vastuuvelka omalla vastuulla

    Omalla vastuulla oleva vastuuvelka koostuu vahinkovakuutusyhtiöiden vakuutusmaksuvastuusta ja korvausvastuusta, joista on vähennetty jälleenvakuuttajien vastuulla oleva osuus.

    Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista

    Sijoitussidonnaiset vakuutus- ja sijoitussopimukset ovat sopimuksia, joihin perustuvat etuudet määräytyvät kuhunkin sopimukseen liitettyjen sijoituskohteiden arvon kehityksen perusteella. Sijoitussidonnaisia sijoitussopimuksia ovat ainoastaan kapitalisaatiosopimukset. Kunkin tilinpäätöspäivän mukainen velka sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista määräytyy niihin liittyvien sijoitusten tilinpäätöspäivän mukaisten markkina-arvojen perusteella.

    Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista

    Sijoitus- ja vakuutussopimuksista vakuutusyhtiölle aiheutuvan vastuun määrä.

    Vähimmäisvakavaraisuuspääomavaatimus (Vähimmäis-SCR)

    Solvenssi II -sääntelykehikon mukainen vakavaraisuuspääoman ehdoton alaraja, jonka alittuminen johtaa tiukentuviin viranomaistoimenpiteisiin.

  • Y
    Yhdistetty kulusuhde

    Vahinkovakuutustoiminnan keskeinen tehokkuutta kuvaava tunnusluku, joka lasketaan summaamalla vahinkosuhde ja liikekulusuhde yhteen. Yhdistetty kulusuhde ilmoitetaan prosentteina.

    Laskentakaava:

    Yksilöllinen eläkevakuutus

    Eläkevakuutus, jossa vakuutettuna on tietty henkilö. Kyseessä voi olla joko laskuperustekorollinen tai sijoitussidonnainen vakuutus.

    Yksilöllinen henkivakuutus

    Henkivakuutus, jossa vakuutettuna on tietty henkilö. Kyseessä voi olla joko laskuperustekorollinen tai sijoitussidonnainen vakuutus.

    Ylijäämä, jonka verran varat ovat velkoja suuremmat

    Solvenssi II -taseen osoittama varojen ylijäämä suhteessa velkoihin eli varat vähennettynä veloilla. Vastaa käsitteellisesti IFRS-taseen omaa pääomaa suurimpien erojen ollessa vakuutusteknisen vastuuvelan ja sijoitusomaisuuden arvostuksessa sekä aineettomien hyödykkeiden käsittelyssä.

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö