Sampo-konsernin rakenne ja liiketoimintamalli

Sampo-konserni on mukana vahinkovakuutus-, henkivakuutus- ja pankkiliiketoiminnassa.

Sampo-konserni (”konserni”) harjoittaa vahinkovakuutus-, henkivakuutus- ja pankkitoimintaa pääasiassa Pohjoismaissa. Vahinkovakuutus- ja henkivakuutustoimintaa harjoittavat emoyhtiö Sampo Oyj:n (”emoyhtiö” tai ”Sampo”) tytäryhtiöt If Skadeförsäkring Holding AB (publ) (”If Vahinkovakuutus”), Mandatum Life Henkivakuutusosakeyhtiö (”Mandatum Life”) ja Topdanmark A/S (”Topdanmark”). Emoyhtiö Sampo Oyj, joka on listattu holdingyhtiö, jolla ei ole omaa vakuutus- eikä pankkitoimintaa, omistaa kokonaan kaksi ensin mainittua tytäryhtiötä. Topdanmarkista Sammolla on 46,7 prosentin omistusosuus osakkeista ja 48,9 prosentin osuus äänimäärästä.

Vakuutustoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden lisäksi konsernin emoyhtiö omisti 31.12.2017 21,2 prosenttia Nordea Bank AB (publ):sta (”Nordea”), jonka kautta Sampo-konserni on mukana pankkitoiminnassa. Alla olevassa kuvassa on esitetty Sampo-konsernin juridinen rakenne mukaan lukien tytäryhtiöiden merkittävät operatiiviset yhtiöt.

Sampo-konsernin juridinen rakenne

Holdingyhtiönä Sampo johtaa sen tytäryhtiöitä ja osakkuusyhtiötä toisistaan riippumattomasti mikä merkitsee sitä, että juridiset alakonsernit Mandatum Life ja If Vahinkovakuutus, Topdanmark sekä osakkuusyhtiö Nordea harjoittavat liiketoimintaansa toisistaan riippumatta. Riippumattomilla alakonserneilla on omat infrastruktuurinsa, johtonsa sekä operatiiviset toimintaprosessinsa. Mikäli tytäryhtiöillä ja osakkuusyhtiöillä on yhteistyötä jollakin liiketoiminta-alueella, yhteistoimintaa harjoitetaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin minkä tahansa kolmannen osapuolen kanssa.

Pääasiallisena johtamisvälineenä on yhtiöiden hallitustyöhön osallistuminen. If Vahinkovakuutuksen ja Mandatum Lifen hallitukset koostuvat pääosin Sampo Oyj:n työntekijöistä. Täysin omistetuille tytäryhtiöille Sampo antaa täsmällisempiä ohjeistuksia siitä, miten toiminnot tulisi organisoida konsernitasoisten periaatteiden puitteissa ja Sammon ja sen tytäryhtiöiden välillä on tiivis keskusteluyhteys merkittävimpien operatiivisten asioiden osalta. Lisäksi Sampo seuraa tulosta, riskejä ja pääomitusta tarkalla tasolla.

Kuudesta yhtiökokouksen valitsemasta Topdanmarkin hallituksen jäsenestä kolme on Sampo-konsernin työntekijöitä. Yksi heistä on hallituksen puheenjohtaja. Topdanmarkin johtokunta ja johto jakavat yleisellä tasolla Sammon näkemyksen riskien määritelmistä ja liiketoiminnan johtamisen periaatteista, vaikkakaan eivät ole ottaneet Sammon konsernitasoisia politiikkoja käyttöön sellaisenaan. Sammon ja Topdanmarkin välinen dialogi, samoin kuin tämä riskienhallintaraportti, keskittyvät tuloksellisuus-, riski- ja pääomitus-raportointiin, ja dialogi ei ole muutenkaan yhtä yksityiskohtaisella tasolla kuin Sammon ja sen täysin omistamien tytäryhtiöiden välillä. 

Nordea on osakkuusyhtiö eikä Sammolla ole siihen määräysvaltaa. Tästä johtuen sen riskienhallintaa ei käsitellä Sampo-konsernin vuosikertomuksessa. Nordealla on kuitenkin olennainen vaikutus konsernin tulokseen, riskeihin ja pääomatarpeeseen. Sampo analysoikin Nordeaa tarkasti sekä yksittäisenä liiketoimintona että osana Sammon pohjoismaista rahoitusalan yhtiöiden portfoliota.

Kuten yllä kuvattiin, Sampo-konsernin juridinen rakenne ja liiketoimintamalli ovat suoraviivaisia ja yksinkertaisia. Lisäksi konsernin sisäisten vastuiden määrä on vähäinen. Konsernin sisäisistä vastuista olennaisimpia ovat: (i) Sammon omistusosuudet If Vahinkovakuutuksen, Mandatum Lifen, Topdanmarkin ja Nordean hybridi- ja huonomman etuoikeuden lainoista (ii) sisäiset osingot ja (iii) palvelumaksut. Palvelumaksut liittyvät konsernin sisäisiin ulkoistamissopimuksiin. If Vahinkovakuutus ja Mandatum Life ovat ulkoistaneet osan sijoitusten hallintaprosesseista Sammolle. Sampo on ulkoistanut IT-järjestelmäalustansa palvelut If Vahinkovakuutukselle sekä liikekirjanpitonsa Mandatum Lifelle. Sammon ja Topdanmarkin välillä ei ole ulkoistamissopimuksia.

Koska emoyhtiön pääasiallinen tulonlähde on osingot, Sammon ensisijaisena tavoitteena on ylläpitää jokaisen alakonsernin osalta tervettä tasapainoa tuloksen, riskien ja pääoman kesken, millä edistetään niiden kykyä maksaa pitkällä tähtäimellä tasaista osinkovirtaa. Toissijaisena tavoitteena on varmistaa tuloksen tasaisuus liiketoiminta-alueiden muodostaman kokonaisuuden tasolla. Erityisesti toiminnasta mahdollisesti syntyviä riskikeskittymiä ja yleisesti ottaen raportoitujen tulosten korrelaatiota seurataan huolellisesti ja niiden syyt analysoidaan. Mahdollisuuksien mukaan riskikeskittymien muodostuminen ehkäistään ennakolta strategisilla päätöksillä. Kolmanneksi Sampo yleisesti ottaen preferoi alhaista velkaantuneisuutta ja riittäviä likviditeettipuskureita kyetäkseen järjestämään likviditeettiä tarvittaessa. Se, miten suureksi konserniyhtiöiden tulosten hajautushyöty on arvioitu, vaikuttaa Sammon päätöksiin sen omasta pääomarakenteesta sekä likviditeettipositiosta.

Lisätietoja Sampo-konsernin ohjausrakenteesta ja riskienhallintaprosessista on saatavilla liitteessä 1 (Sampo-konsernin ohjausrakenne ja riskienhallintaprosessi).

Sammolla on hajautunut omistusrakenne ja sen suurimmat omistajat ovat olleet omistajina useita vuosia. Sampo-konsernin päävalvoja on Finanssivalvonta. Johtuen Sampo-konsernin toiminnoista Pohjoismaissa ja Baltian maissa myös muilla pohjoismaisilla valvovilla viranomaisilla on valvonnallisia vastuita. Sampo-konsernin tilintarkastajana toimii EY.