Liite 5: Vakavaraisuus­laskennassa sovellettavat arvostus­menetelmät

Sampo-ryhmän Solvenssi II -tase on johdettu Sammon konsolidoidusta IFRS-tilinpäätöksestä, joka on oikaistu vakavaraisuussääntelyn mukaiseksi. IFRS-tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista esitetään Sampo-konsernin vuosikertomuksessa kohdassa tilinpäätös/tilinpäätöksen liitetiedot.

IFRS-lukuihin ei ole tarvetta tehdä merkittäviä oikaisuja vakavaraisuuslaskennassa. Suurin osa Sampo-konsernin rahoitusvaroista arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöstaseessa, joka perustuu markkina-arvoihin. Vaihtoehtoisia arvostusmenetelmiä ei juurikaan käytetä. Rahoitusvelkojen ja kiinteistöjen käyvät arvot esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Käypien arvojen määrittäminen esitetään Sampo-konsernin vuosikertomuksessa kohdassa tilinpäätös/tilinpäätöksen liitetiedot/yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista/Käyvät arvot ja Sijoitusomaisuus sekä liitetiedoissa Käyvät arvot ja Käypien arvojen hierarkian määrittely.

Sammon konsolidoidun IFRS-tilinpäätöksen luvut on esitetty vertailutarkoituksessa Solvenssi II -taseen rakenteen mukaisesti alla olevassa Solvenssi II oikaisut, 31.12.2017 -taulukossa. Ainoastaan keskeisimmät pääerät on eritelty taulukossa ja valuuttana on käytetty konsernin raportointivaluuttaa euroa.

Vakavaraisuuslaskennassa Sampo-ryhmään kuuluvat samat yhtiöt kuin tilinpäätöksessä Sampo-konserniin.

Solvenssi II -oikaisut Sampo-konserni, 31.12.2017

Solvenssi II -taseen mukaisesti ryhmän ylijäämä, jonka verran varat ovat velkoja suuremmat, oli 737 miljoonaa euroa pienempi kuin vastaava IFRS:n mukainen ylijäämä 31.12.2017. Varoissa keskeisimmät erot aiheutuvat aineettomien hyödykkeiden käsittelystä sekä tulevien erääntymättömien vakuutusmaksusaamisten sisällyttämisestä vastuuvelkaan varojen sijasta. Veloissa vastuuvelkaan liittyy olennaisia eroja, jotka johtuvat tiettyjen erien erilaisesta luokittelusta ja arvostusperiaatteista. Kyseisiä eroja käsitellään seuraavissa kappaleissa.

Varat

Ryhmän Solvenssi II -taseessa liikearvo, aineettomat hyödykkeet ja vakuutusten aktivoidut hankintamenot arvostetaan nollaan.

Vaikka laskennallisten verosaamisten ja -velkojen taseeseen merkitseminen on yhdenmukainen IFRS- tilinpäätöksen kanssa, Solvenssi II -oikaisut vaikuttavat Solvenssi II tasearvoihin ja aiheuttavat muutoksia laskennallisiin veroihin. Solvenssi II -oikaisut pienensivät laskennallisia verosaamisia 18 miljoonalla eurolla ja laskennallisia verovelkoja 147 miljoonalla eurolla. Ero aiheutuu pääsääntöisesti tiettyjen varojen (aineettomat hyödykkeet jne.) eliminoinnista sekä eroista vastuuvelan laskennassa.

Solvenssi II ei aiheuta muutoksia Sammon sijoitusomaisuuden kirjanpitoarvoihin kiinteistöjä lukuun ottamatta. Solvenssi II -taseessa kiinteistöt arvostetaan käypään arvoon, mikä kasvattaa kiinteistöjen arvoa 40 miljoonalla eurolla.

Kiinne- ja muut lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, mikä ei ole yhdenmukaista rahoitusvarojen käsittelyn kanssa Solvenssi II:ssa. Sampo tulkitsee IFRS:n arvon olevan kuitenkin pääosin verrannollinen lainojen käyvän arvon kanssa.

Omistusyhteysyritykset raportoidaan Sammon konsolidoidussa Solvenssi II -taseessa käyttäen mukautettua pääomaosuusmenetelmää tai, soveltuvin osin, IFRS:n pääomaosuusmenetelmää. Omistusyhteysyrityksillä tarkoitetaan sijoituksia, joissa Sampo-ryhmällä on joko suoraan tai epäsuorasti merkittävä vaikutusvalta, mikä yleensä toteutuu tilanteessa, jossa osakkeiden omistusosuus tai äänivalta on vähintään 20 prosenttia kaikista yrityksen osakkeista.

Jälleenvakuutussaamiset ovat jälleenvakuuttajien osuus vastuuvelan parhaasta estimaatista vähennettynä arvioidulla vastapuolen maksukyvyttömyydellä. Kyseiset arvot lasketaan yhdenmukaisesti vastuuvelkaa koskevan Solvenssi II -sääntelyn kanssa.

Solvenssi II -vastuuvelassa tulee ottaa huomioon kaikki sisään tulevat ja ulos menevät kassavirrat. Näin ollen voimassa olevien vakuutussopimusten tulevista vakuutusmaksuista se osuus, joka ei ole vielä erääntynyt, on osa vakuutusmaksuvastuuseen sisältyvää parasta estimaattia, eikä vakuutusmaksusaamisia kuten IFRS-tilinpäätöksessä. Vakuutusmaksusaamisista luokitellaan 916 miljoonaa euroa vakuutusmaksuvastuuseen vakavaraisuuslaskennassa. Solvenssi II -taseessa oleviin vakuutussaamisiin sisältyy ainoastaan erääntyneet saamiset vakuutuksenottajilta, vakuutusyhtiöiltä sekä muut vakuutusliiketoimintaan liittyvät saamiset.

Muiden saamisten (myyntisaamisten, ei vakuutussaamisten) oikaisu liittyy Suomen täysomavastuisen potilasvakuutuksen saamisiin. Kyseisiä saamisia käsitellään Solvenssi II:ssa vastuuvelkaan sisältyvää parasta estimaattia koskevin säännöin, kun taas Sampo-konsernin konsolidoidussa tilinpäätöksessä täysomavastuisen potilasvakuutukseen liittyvät saamiset kirjataan muihin varoihin tai velkoihin. 112 miljoonan euron saamiset luokitellaan uudelleen muista saamisista vakuutussitoumuksiksi.

Vakavaraisuuslaskennassa 149 miljoonan euron omat osakkeet huomioidaan taseessa, kun taas IFRS-taseessa omat osakkeet vähennetään omasta pääomasta.

Solvenssi II:n mukainen vastuuvelka Sampo-konsernissa

Solvenssi II:ssa vastuuvelka on parhaan estimaatin ja riskimarginaalin summa.

Paras estimaatti määritetään seuraavasti:

1. Ensiksi yhtiö arvio kaikki vakuutusvastuisiin liittyvät tulevaisuuden kassavirrat (vakuutusmaksut, korvaukset ja korvausten käsittelykulut sekä muut hallintokulut) best effort -periaatteella perustuen tunnustettuihin vakuutusmatemaattisiin ja tilastollisiin tekniikoihin.  
2. Tämän jälkeen kaikki nämä kassavirrat diskontataan EIOPA:n määrittelemällä ja julkaisemalla riskittömällä korkokäyrällä.

Paras estimaatti lasketaan erikseen bruttoperiaatteella vähentämättä saamisia jälleenvakuutussopimuksista, ja nettoperiaatteella, jolloin saamiset jälleenvakuutussopimuksista on vähennetty.

Paras estimaatti lasketaan erikseen jokaiselle valuutalle jossa yhtiöllä on vakuutusvastuita käyttäen kullekin valuutalle EIOPA:n määrittämää riskitöntä korkokäyrää. Nämä riskittömät korkokäyrät perustuvat markkinakorkoihin, joita on oikaistu luottoriski- ja volatiliteettikorjauksella. Volatiliteettikorjauksen käyttö on valinnanvaraista. Tätä menetelmää noudatetaan valuutoittain viimeiseen EIOPA:n määrittelemään likvidiin markkinapisteseen saakka. Viimeinen likvidi piste esimerkiksi eurolle on 20 vuotta ja Ruotsin kruunulle 10 vuotta. Viimeisestä likvidistä pisteestä eteenpäin, eli viimeisestä markkinahavainnosta eteenpäin, riskittömään korkokäyrään vaikuttaa EIOPA:n määrittämä oletettu päätekorko (eng. Ultimate Forward Rateen, UFR).

Vakuutusvelkojen tulevat odotetut kassavirrat ovat aina estimaatteja ja siten niiden suuruus ja ajankohta ovat epävarmoja. Tämä epävarmuus on huomioitava, jotta voidaan määrittää vakuutusvelkojen markkinaehtoinen arvo. Se tehdään allokoimalla pääomaa erääntyville vastuille. Riskimarginaali on pääoman kustannus ja se määritetään seuraavasti:

1. Oletetaan, että yhtiö ei ota ylimääräistä markkinariskiä eikä myönnä uusia vakuutuksia. Näin vakuutustoiminnan odotetut kassavirrat täsmäävät täysin riskittömien sijoitusten kassavirtoihin.
2. Kun markkinariskiä ei ole ja uusia vakuutussopimuksia ei solmita, yhtiön SCR koostuu vakuutusriskistä, jälleenvakuutuksen luottoriskistä ja operatiivisesta riskistä.
3. Koska uusia vakuutussopimuksia ei solmita, parhaan estimaatin pohjana olevat kassavirrat erääntyvät. Näihin kassavirtoihin perustuen yhtiö laskee parhaan estimaatin tulevat arvot ja näihin perustuvat SCRt siihen saakka, että parhaan estimaatin taustalla olevat kassavirrat erääntyvät. Tämän seurauksena tarvittavan pääoman määrä eri tulevaisuuden ajankohtina on määritetty.
4. Kaikki saadut tulevat vakavaraisuuspääomavaatimusten arvot diskontataan yhdeksi nykyhetken netto SCR:ksi käyttäen EIOPA:n määrittämää riskitöntä korkokäyrää.
5. Lopuksi tämä netto SCR kerrotaan EIOPA:n määrittelemällä pääomakustannuksella, joka on tällä hetkellä 6 %. Tämä vuosikulu on riskimarginaali.

Vakavaraisuuslaskennan ja tilinpäätöksen vastuuvelan laskennan erot

Vakavaraisuuslaskennan ja tilinpäätöksen merkittävimmät erot vastuuvelassa ovat seuraavat:

1. Solvenssi II:ssa ”oikea paras estimaatti” määritetään vakuutusvelkojen kaikkien mahdollisten tulevien kassavirtojen keskiarvona huomioimatta mitään varovaisuuteen perustuvaa korjausta. Tilinpäätöksen vastuuvelka saattaa sisältää varovaisuuteen perustuvia korjauksia kassavirtoihin.
2. Solvenssi II:ssa kaikki kassavirrat diskontataan perustuen EIOPA:n määrittämiin riskittömiin korkokäyriin, kun taas tilinpäätössäännöksiä noudatettaessa kaikkia kassavirtoja ei diskontata ja silloin, kun ne diskontataan, käytetään tyypillisesti kansallisten säädösten mukaisia diskonttokorkoja.
3. Tulevien vakuutustapahtumien vaikutus vastuuvelkoihin huomioidaan lähtökohtaisesti eri tavoin SII ja IFRS -laskennassa. Seuraavat asiat avaavat näitä eroja esimerkinomaisesti ja kansalliset säännöt saattavat erota maasta riippuen.
   • Tilinpäätössäännösten mukaan vakuutusyhtiön myöntäessä vakuutuksia koko saatu vakuutusmaksu kirjataan myöntöhetkellä velaksi. Tätä velkaa kutsutaan vakuutusmaksuvastuuksi (unearned premium reserve, UPR) ja sen periaatteellinen tarkoitus on kattaa myönnettyjen vakuutusten tulevia vakuutustapahtumia. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen vakuutusmaksuvastuuta puretaan lineaarisesti vakuutusmaksutuottoihin vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuskauden päättyessä vakuutusmaksuvastuu on nolla ja mikäli sopimukseen liittyvät vakuutuskorvaukset ja kulut ovat pienemmät kuin saatu vakuutusmaksu, realisoituu voittoa.
   • SII-vastuuvelka sisältää vastaavan komponentin ja sitä kutsutaan vakuutusmaksuvastuuksi (premium provision, PP, huom. englannin kielessä termit eroavat, suomessa käytetään molemmista termiä vakuutusmaksuvastuu.) Sen avulla arvioidaan voimassa olevien sopimusten kaikkia odotettuja vakuutustapahtumia ja niistä aiheutuvia kassavirtojen parhaita estimaatteja.
   • Vakavaraisuuslaskennan vakuutusmaksuvastuu (PP) on pienempi kuin tilinpäätöksen vakuutusmaksuvastuu (UPR), mikäli sopimuksen arvioidaan olevan voitollinen. Mitä korkeampi tulosodotus on, sitä suurempi on näiden kahden ero.
   • Käytännössä PP huomioi implisiittisesti sopimuksen odotetun tuloksen UPR:n ja PP:n välisenä erona jo sopimuksen tekohetkellä. Tästä seuraa, että vähemmän aikaa voimassa olleiden sopimusten tilinpäätöksen ja vakavaraisuuslaskennan vakuutusmaksuvastuun ero on suurempi. Ajan kuluessa molemmat pienenevät ja niiden välinen absoluuttinen ero kapenee ja lopulta häviää sopimuksen erääntyessä. Todellisuudessa kumpikaan vakuutusmaksuvastuu ei pienene nollaksi toiminnassa olevassa vakuutusyhtiössä, koska uusia sopimuksia tehdään jatkuvasti. Jos oletettaisiin, että yhtiö myöntää täysin identtisen määrän täysin samanlaisia sopimuksia joka päivä, näiden vakuutusmaksuvastuiden välinen ero pysyisi vakiona.
   • Kun vakuutus myönnetään, mutta vakuutusmaksu ei ole vielä erääntynyt, koko vakuutusmaksu kirjataan vakuutusmaksuvastuuseen tilinpäätöksessä ja vastaava saaminen kirjataan varoihin. SII:ssa erääntymättömät vakuutusmaksusaamiset netotetaan vakuutusmaksuvastuuta vastaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että SII-tase on pienempi kuin tilinpäätöstase ja että tilinpäätöksen ja vakavaraisuuslaskennan vakuutusmaksuvastuun välinen ero on suurin silloin, kun vakuutusmaksut eivät ole vielä erääntyneet.
   • Vahinkovakuutuksessa tilinpäätöksen ja vakavaraisuuslaskennan vakuutusmaksuvastuun välinen arvostusero on merkittävin tilinpäätöksen ja SII:n välinen ero vastuuveloissa.
4. Solvenssi II -vastuuvelassa parhaan estimaatin päälle huomioidaan riskimarginaali.

Vastuuvelan luonteesta johtuen sen laskentaan liittyy aina epävarmuutta, koska laskenta sisältää väistämättä oletuksia tulevista tapahtumista. Korvausvastuuriskiin eniten vaikuttavia tekijöitä kuvataan lisää kohdassa Vakuutusriskit.

Sampo-konsernin vakuutusyhtiöt esittävät IFRS:n ja Solvenssi II:n mukaisten vastuuvelkojen erot seuraavissa kappaleissa. Laskentamenetelmät sekä tehtyjen oletusten ja muiden päätösten vaikutukset kassavirtoihin kuvataan yksityiskohtaisemmin.

Solvenssi II:n mukainen If Vahinkovakuutuksen vastuuvelka

Yhteenveto keskeisimmistä eroista IFRS:n ja Solvenssi II:n mukaisessa vastuuvelan laskennassa on esitetty taulukossa IFRS:n ja Solvenssi II:n mukainen vastuuvelka, 31.12.2017.

IFRS:n ja Solvenssi II:n mukainen vastuuvelka If Vahinkovakuutus, 31.12.2017

Vastuuvelan laskennassa käytetään erilaisia periaatteita Solvenssi II:ssa sekä IFRS-tilinpäätöksessä:

• Merkittävin arvostusero johtuu vakuutusmaksuvastuuseen netotetuista erääntymättömistä vakuutusmaksusaamisista Solvenssi II:ssa. Se oli 913 miljoonaa euroa ja vaikuttaa sekä taseen saamis- että velkapuoleen yhtä paljon.
• Riskimarginaalin huomiointi kasvattaa vastuuvelkaa 324 miljoonalla eurolla.
• Muita arvostuseroja oli 838 miljoonaa euroa ja ne koostuivat pääosin vakuutusmaksuvastuiden kassavirta-arvostuksista samoin kuin diskonttauksen vaikutuksista. Tilinpäätöksessä If Vahinkovakuutus diskonttaa vain korvausvastuussa olevat tunnetut eläkevaraukset sekä tuntemattomien eläkevahinkojen korvausvastuun Suomessa. Solvenssi II -taseessa käytettävät riskittömät korkokäyrät määritetään Tanskan kruunulle, eurolle, Iso-Britannian punnalle, Norjan kruunulle, Ruotsin kruunulle ja Yhdysvaltain dollarille, jotka kattavat yli 99 prosenttia vastuuvelasta. Muihin valuuttoihin käytetään joko euro- tai Yhdysvaltain dollarille johdettuja riskittömiä korkokäyriä.
• If Vahinkovakuutus käyttää riskittömiä korkoja ilman volatiliteettikorjausta.

Konsolidoidussa IFRS-tilinpäätöksessä velka otetaan huomioon vakuutussopimuksena, jos sopimukseen sisältyy merkittävää vakuutusriskiä (vertaa IFRS 4). If Vahinkovakuutus on arvioinut, että täysomavastuiseen potilasvakuutukseen ei sisälly oleellista vakuutusriskiä ja täysomavastuista potilasvakuutusta ei huomioida konsolidoidussa tilinpäätöksessä vakuutussopimuksena vaan palvelusopimuksena, jonka komponentit kirjataan muihin varoihin ja muihin velkoihin. Tässä on ero Solvenssi II -käsittelyyn verrattuna, jossa tämä velka tulee kirjata vakuutusvelvoitteisiin. Siten Solvenssi II -käsittelyssä kaikki saamiset ja velat liittyen täysomavastuiseen potilasvakuutukseen uudelleen luokitellaan osaksi Solvenssi II:n mukaista vastuuvelkaan sisältyvää parasta estimaattia. Kyseisen käsittelyn mukaisesti saamisten saldot netotetaan vastuuvelkaa vastaan, koska niitä pidetään sisään tulevana kassavirtana ja ne sisällytetään siten vastuuvelkaan.

Jälleenvakuutussaamisia on kuvattu tarkemmin kappaleessa Vastapuoliriskit.

If Vahinkovakuutus ei noudata siirtymäsääntöjä riskittömään korkokäyrään tai vastuuvelkaan.

Solvenssi II:n mukainen Mandatum Lifen vastuuvelka

Laskeakseen Solvenssi II- vastuuvelan, Mandatum Life tuottaa vakuutussopimusten kassavirrat käyttämällä Solvenssi II- diskonttokäyrän kanssa yhteensopivia stokastisia sijoitusmarkkinaskenaarioita sekä parhaan arvion mukaisia parametreja ja oletuksia. Stokastisia markkinaskenaarioita tarvitaan erityisesti vakuutussopimuksiin liittyvien taloudellisten optioiden ja takuiden arvostamisessa. Tuotettujen kassavirtojen todennäköisyyspainotettua nykyarvoa kutsutaan vastuuvelan parhaaksi estimaatiksi. Solvenssi II:n mukainen vastuuvelka on parhaan estimaatin ja riskimarginaalin summa.

Alla oleva taulukko esittää erot IFRS:n mukaisten sääntöjen mukaan lasketun vastuuvelan sekä vastuuvelan siirtymäsääntöä soveltavan Solvenssi II:n mukaisen vastuuvelan välillä.

Vastuuvelka Mandatum Life, 31.12.2017

Mandatum Life käyttää vastuuvelan siirtymäsäännöstä eläkevakuutuksiin joiden laskuperustekorko on 3,5 prosenttia tai 4,5 prosenttia. Tämän lisäksi vastuuvelkaa laskettaessa sovelletaan volatiliteettikorjausta. Solvessi II -vastuuvelan koko on 10 876 miljoonaa euroa siirtymäsäännöksen kanssa ja 11 403 miljoonaa euroa ilman siirtymäsäännöstä. Siirtymäsäännöksen käyttö kasvattaa siis omia varoja 422 miljoonaa euroa verojen jälkeen. Mandatum Life soveltaa Solvenssi II:n Standardikaavaa ilman yhtiökohtaisia parametreja tai yksinkertaisuksia.

Mandatum Lifen kirjanpitoperiaatteet esitetään Sammon tilinpäätöksessä liitetiedostoissa kohdassa Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista.

Solvenssi II:n mukainen Topdanmarkin vastuuvelka

Topdanmarkissa vastuuvelan laskentaperiaatteet ovat miltei yhtenevät IFRS- ja Solvenssi II -laskennassa.

Vahinkovakuutuksessa parhaan estimaatin sekä riski- ja tuottomarginaalin (odotettu vakuutusmaksutulos) laskentaperiaatteet ovat samat IFRS:n ja Solvenssi II:n mukaan. Ainoa ero liittyy tuottomarginaalin esittämiseen. IFRS:ssä tuottomarginaali esitetään vastuuvelan osana, kun taas Solvenssi II:ssa se muodostaa osan omasta varallisuudesta huomioiden verovelat.

Henkivakuutuksessa parhaan estimaatin ja tuottomarginaalin laskentaperiaatteet ovat samat IFRS:n ja Solvenssi II:n mukaan. IFRS:ssä tuottomarginaali esitetään vastuuvelan osana, kun taas Solvenssi II:ssa se muodostaa osan omasta varallisuudesta huomioiden verovelat. Riskimarginaalin laskennassa käytetään kahta eri periaatetta. IFRS-laskelma perustuu biometrisille riskeille tehtävään stressitestiin. Solvenssi II -laskelmassa lasketaan 6 prosentin pääomakustannus vakuutusriskille, vastapuoliriskille ja operatiiviselle riskille Solvenssi II -säännösten mukaisesti.

Kaikki parhaan estimaatin vastuuvelat diskontataan käyttäen volatiliteettikorjattua Solvenssi II -korkokäyrää Tanskan kruunulle.

Kokonaispositio, vastuuvelka Topdanmark, 31.12.2017

Muut velat

Solvenssi II:n vaikutus Sammon muiden velkojen kuin vastuuvelan arvostamiseen on melko vähäinen ja se kohdistuu pääasiassa rahoitusvelkoihin ja vastuuvelkaan liittyviin velkasaldoihin.

Muut velat kuin vastuuvelka arvostetaan diskonttaamalla tulevat kassavirrat koroilla, jotka perustuvat valtion joukkovelkakirjan korkoihin lisättynä lähtöhetkenä määritellyllä korkospreadillä. Tämä kasvatti vakavaraisuuslaskennan mukaisen taseen rahoitusvelkoja 83 miljoonalla eurolla.

Laskennalliset verovelat on käsitelty yllä laskennallisten verosaamisten yhteydessä.

Täysomavastuiseen potilasvakuutukseen liittyvien erien luokittelu palvelusopimuksesta vakuutussopimukseksi vaikuttaa myös velkasaldoihin. 112 miljoonan euron velat luokitellaan uudelleen muista veloista vakuutusveloiksi.

Muut varaukset kuin vastuuvelka ja ehdolliset velat eivät aiheuta uusien velkojen kirjaamista tai olemassa olevien velkojen arvostamista kirjanpidosta poikkeavalla tavalla vakavaraisuudessa. Varaukset ja ehdolliset velat sekä eläke-etuudet ja muut vuokrasopimukset esitetään Sammon vuosikertomuksessa. Sampo-ryhmässä ei ole merkittäviä rahoitusleasingsopimuksia.