Sampo Oyj:n rooli

Sampo Oyj tekee pitkäaikaisia sijoituksia pohjoismaisiin finanssialan yrityksiin ja on konsernissa likviditeetin lähde. Tämän vuoksi rahoitusrakenteen kestävyys ja kyky hankkia rahoitusta tarvittaessa ovat jatkuvasti arvioinnin kohteena.

Vuoden 2017 lopussa Sammolla oli 8 958 miljoonan edestä strategisia sijoituksia ja ne oli pääosin rahoitettu omalla pääomalla, 7 714 miljoonaa euroa, ja senior-ehtoisella velalla, jota oli yhteensä 3 177 miljoonaa euroa. Seniorilainojen keskimääräinen jäljellä oleva maturiteetti oli 3,7 vuotta ja siitä 1 250 miljoonan euron osuus oli maturiteetiltaan yli 5 vuotta. Senior-ehtoisella velalla rahoitetaan myös muita sijoitusomaisuuseriä. Näiden huonomman etuoikeuden velkainstrumenttien ja muiden korkosijoitusten, yhteissummaltaan 554 miljoonaa euroa, keskimääräinen maturiteetti oli kolme vuotta. Strategisten sijoitusten ja muiden sijoituserien rahoitus on vahvasti järjestetty.

Kyky hankkia rahoitusta riippuu velkaantuneisuudesta ja likviditeettipuskurista, jotka voidaan päätellä Sampo Oyj:n taserakenne, 31.12.2017 ja 31.12.2016 -taulukosta.

Sampo Oyj taserakenne 31.12.2017 ja 31.12.2016

Sampo Oyj:n velkaantuneisuus oli maltillinen useilla mittareilla arvioituna.

• Velkaantuneisuus mitattuna korollisten velkojen osuudella kaikista veloista oli 29 prosenttia (32).
• Sammon 1 424 (1 443) miljoonan euron nettovelka on kohtuullinen suhteutettaessa sitä omistusosuuksien arvoon ja sijoitusomaisuuteen.
• Kun katsotaan bruttovelkaa jaettuna samaan konserniin kuuluvien yritysten omistusosuuksien markkina-arvolla, velkaantuneisuusaste olisi noin 15 prosenttia.

Sammon likvidit varat olivat 1 199 (1 439) miljoonaa euroa. Toukokuun lopussa, kun kaikki odotetut kassavirrat osingoista ja muista transaktioista on saatu ja maksettu, likviditeetti normalisoituu alle 100 miljoonan euron, mikä riittää normaaliin kassanhallinnan tarpeisiin. Lisäksi huomattava osuus ryhmän yhtiöiden liikkeelle laskemista huonomman etuoikeuden velkainstrumenteista (496) sekä muista sijoituksista (235) voidaan myydä, mikäli tarvitaan likviditeettiä. Lyhyen aikavälin likviditeettiä voidaan pitää riittävänä.

Sammon rahoitusasema on hyvä, minkä ansiosta yhtiö kykenee uudelleen rahoittamaan nykyiset velkansa ja laskemaan liikkeelle uutta velkaa. Tämä yhdessä yhtiön myytävissä olevien omaisuuserien kanssa tarkoittaa, että Sampo kykenee luomaan likviditeettiä.

Sampo-konsernilla on myös omien varojen puskuri. Koska taulukossa Sampo Oyj:n taserakenne, 31.12.2017 ja 31.12.2016 esitetyt huonomman etuoikeuden kaikki saamiset ovat If Vahinkovakuutuksen, Mandatum Lifen, Nordean ja Topdanmarkin liikkeeseenlaskemia, ne eliminoidaan konsernin omista varoista. Mikäli kyseiset saamiset myytäisiin, emoyhtiön likviditeetin kasvun ohella konserniin syntyisi myös lisää omia varoja ja vakavaraisuussuhde nousisi hieman.

Sampo Oyj tasapainottaa riskejä konsernin sisällä. Hallinnoidessaan rahoitus- ja pääomarakennettaan sekä likviditeettiään Sampo Oyj ottaa huomioon liiketoiminta-alueiden eurosta poikkeavat perusvaluutat (Ruotsin kruunu ja Tanskan kruunu) ja sen, että kaikki sen liiketoiminta-alueet ovat alttiina matalan korkoympäristön riskeille. Nämä riskit saattavat vaikuttaa Sammon tekemiin päätöksiin sen omien velkainstrumenttien liikkeeseen laskun yhteydessä ja likviditeettiportfoliota hoidettaessa.

Tämän johdosta osa Sampo Oyj:n velkainstrumenteista on laskettu liikkeelle Ruotsin kruunuina ja korkoduraatio pidetään suhteellisen lyhyenä. Markkinanäkemys vaikuttaa kuitenkin päätöksiin ja esimerkiksi tällä hetkellä taktisista markkinanäkemyksistä johtuen If Vahinkovakuutuksen maksamat Ruotsin kruunu-määräiset osingot ovat edelleen Ruotsin kruunuina ja Ruotsin kruunu-määräinen velka on konvertoitu euroiksi koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla.