Sisäisiä arvioita vakavaraisuuden riittävyydestä

Sammon sääntelyn mukaiset vakavaraisuussuhdeluvut 154 (FICO) ja 156 (Solvenssi II) prosenttia ovat suhteellisen alhaiset verrattuna moneen muuhun vakuutusryhmään. Rava-laki ei ota huomioon Sammon liiketoiminta-alueiden välisiä hajautushyötyjä ja vastaavasti Solvenssi II:ssa huomioidaan ainoastaan konsolidointiryhmän sisäinen riskien hajautushyöty. Siten osakkuusyhtiöön kohdistuvaa riskien hajautushyötyä ei oteta lainkaan huomioon. Koska merkittävä osa pääoman käytöstä ja voitoista tulevat osakkuusyhtiö Nordealta, sen hajautushyödyn huomiotta jättäminen vaikuttaa merkittävästi raportoituihin vakavaraisuussuhdelukuihin.

Sisällyttääkseen liiketoiminta-alueiden välisen hajautushyödyn konsernin vakavaraisuustarpeen arvioonsa, Sampo käyttää raportoitujen kvartaalitulosten välisiä korrelaatioita arvioidessaan riskien hajautushyötyjä rava-lain mukaisen vakavaraisuuden yhteydessä. Näiden muokkausten mukainen hajautettu Sampo-konsernin pääomavaade olisi 5 541 (5 571) miljoonaa euroa ja ryhmän vakavaraisuussuhde 199 (196) prosenttia.

Raportoitujen kvartaalitulosten korrelaatiot 2005 - 2017

Konsernin sisäisesti arvioitu hajautushyöty 31.12.2017

Kyseinen sisäisesti mukautettu vakavaraisuussuhdeluku on yhdenmukaisempi muiden vakuutusryhmien raportoimiin lukuihin. Suurimmalla osalla näistä vakuutusryhmistä pankkitoiminnan vaikutus ei ole yhtä merkittävä kuin Sammolla. Sisäisesti mukautetun konsernin vakavaraisuussuhdeluvun perusteella konsernin vakavaraisuus olisi vahva.

Kun Sampo arvioi ryhmän vakavaraisuutta perustuen ryhmätasoisen pääomapuskurin riittävyyteen, katsotaan pääomapuskuri enemmän kuin riittäväksi seuraavien seikkojen johdosta:

• Liiketoiminta-alueiden riittävän pääomituksen, hyvien tulosten ja alhaisen tulosvolatiliteetin ansiosta pääomapuskurin määrää ei ole tarvetta lisätä konsernitasolla. If Vahinkovakuutuksen ja Nordean pääomitus on vahva ja niiden kannattavuus on vakaalla tasolla. If Vahinkovakuutuksen omien varojen määrä ylläpidetään yhden A:n tavoiteluokitukseen perustuvaa pääomatasoa korkeammalla. Nordean pääoman määrään vaikuttavat ruotsalaiset säännökset, jotka ovat Euroopan tasolla yhdet tiukimmista. Lisäksi sekä If Vahinkovakuutus että Nordea ovat ylläpitäneet korkeaa kannattavuutta ja matalaa tulosten volatiliteettia. Sampo Oyj näkee yhtiöiden omat pääomapuskurit suhteellisen korkeina ja emoyhtiö tarvitsee vain vähäisen määrän, tai ei lainkaan, lisäpääomia kyseisten yhtiöiden osalta.
  
  Mandatum Life on pienempi yhtiö kuin If Vahinkovakuutus ja Nordea ja sen oma varallisuus siirtymäsäännöksillä laskettuna on suhteellisen korkea pääomavaateeseen verrattuna. Yhtiön korkean laskuperustekoron omaava vastuuvelka pienenee vuosittain 200 miljoonalla eurolla. Näin ollen pääomatarve laskee ajan kuluessa.
  
  Topdanmarkin tulos on ollut tasainen vuosien ajan ja se on riittävästi pääomitettu.
  
  
• Yhtiöillä on lisäkapasiteettia laskea liikkeelle omaan varallisuuteen hyväksyttäviä instrumentteja ja siten ylimääräisiä konsernitason pääomapuskureita ei tarvita.
  
  
• Konsernin liiketoiminnoista syntyy hajautushyötyä. Kuten taulukosta Konsernin sisäisesti arvioitu hajautushyöty, 31.12.2017 käy ilmi, konsernin liiketoiminta-alueiden tulosten korrelaatiot ovat alhaisia. Erityisesti Nordean tulos on heikosti korreloitunut suhteessa If Vahinkovakuutuksen, Mandatum Lifen ja Topdanmarkin tuloksiin. Täten konserni hyötyy hajautuksesta.
  
  
• Konsernin emoyhtiön kyky luoda likviditeettiä on riittävä.