Vakuutustoiminnan riskit, kehitys ja tulos

Topdanmark Forsikring on Tanskan toiseksi suurin vahinkovakuutusyhtiö 17 prosentin markkinaosuudella. Se toimii pääasiassa yksityishenkilö-, PK-yritys- ja maatalous -asiakassegmenteillä ja sillä on yhteensä noin 500 000 yksityishenkilöasiakasta ja vastaavasti 100 000 PK-yritys- ja maatalousasiakasta. Suurasiakassegmentin markkinaosuus on ollut alhainen ja markkinaosuus on edelleen laskenut vuosien 2016 ja 2017 aikana. Markkinaosuuden lasku suurasiakkaiden keskuudessa on Topdanmarkin strategian mukaista. Suurasiakkailla on tyypillisesti merkittäviä riskejä Tanskan ulkopuolella, ja Topdanmarkin strategiana on keskittää riskinottonsa Tanskaan. Kaiken kaikkiaan vahinkovakuutustoiminnoissa käsitellään vuosittain noin 300 000 vahinkoa.

Topdanmark Livsforsikring on Tanskan viidenneksi suurin vapaaehtoisiin vakuutuksiin keskittyvä henkivakuutusyhtiö ja sen markkinaosuus on 8 prosenttia. Topdanmark Livsforsikringin tarjoaa asiakkailleen sekä laskuperustekorkoisia että sijoitussidonnaisia eläkevakuutustuotteita, ja henki- ja sairauskuluvakuutuksia. Yksityishenkilöasiakkaiden määrä on noin 50 000 ja noin 80 000 asiakkaalla on eläkevakuutus työnantajansa solmiman vakuutussopimuksen kautta.

Liiketoiminnan kannalta keskeisin tuoton lähde on laskuperustekorkoisesta kannasta veloitettava riskikorvaus.

Vahinkovakuutusliiketoiminnan kehitys ja riskit

Vakuutusmaksut sekä vakuutusliiketoiminnan kehitys Solvenssi II mukaisin vakuutuslajein on esitetty taulukossa Topdanmarkin vakuutusliiketoiminnan tulos, 31.12.2017 ja 31.12.2016.

Topdanmarkin vakuutusliiketoiminnan tulos 31.12.2017 ja 31.12.2016

Vakuutusmaksujen maltillinen 1,4 prosentin kasvu vuonna 2017 oli seurausta yhtiön toimista, joilla se tavoitteli säilyttävänsä kasvun ja kannattavuuden välisen tasapainon kilpailluilla markkinoilla. Yhdistetty kulusuhde oli 85,8 prosenttia ennen run-off -tuottoja ja vastaavasti 82,0 prosenttia run-off -tuottojen jälkeen. Molemmat lukemat ylittivät yhtiön odotukset ja siihen vaikuttavia tekijöitä olivat seuraavat: odotettua parempi sää, suurvahinkojen vähäinen määrä, parantunut vahinkokehitys PK-yritysten vakuutuksissa, varkauskorvausten parantunut vahinkokehitys, palovakuutuskorvausten vähäisempi määrä sekä alhaisempi taso ja parantunut vahinkokehitys työntekijän tapaturmavakuutuksissa.

Topdanmarkin vahinkovakuutusriskiä mitataan ja seurataan osittaisella sisäisellä mallilla, jonka Tanskan valvontaviranomainen hyväksyi vuonna 2015 käytettäväksi vakavaraisuuspääomavaatimuksen (SCR) laskennassa

Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osalta tehdyt oikeudelliset päätökset tai muuttuneet käytännöt vahinkojen tunnustamiseksi vaikuttavat eniten korvausvastuun määrään, koska kyseiset asiat voivat toteutuessaan muuttaa korvausperiaatteita ja siten kasvattaa korvausten määrää jo aiemmin tapahtuneiden vahinkojen osalta.

Topdanmarkin vakuutusportfolio on hyvin hajautunut liiketoiminta-alueittain ja vakuutuslajeittain, mikä ilmenee alla olevasta kuvasta Bruttomaksutulojen erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain.

Vakuutusmaksu- ja katastrofiriski sekä niiden hallinta ja valvonta

Katastrofeiksi luokitellut tapahtumat ovat pääasiallinen vakuutusriski, jolla on vaikutusta tulokseen. Topdanmark Forsikringin erittäin kattavan jälleenvakuutusohjelman vaikutuksesta yhtiön vakuutusriskit ovat alhaiset. Jälleenvakuutusohjelman suurin omapidätysaste, 100 miljoonaa Tanskan kruunua, sekä siihen liittyvä uudelleen voimaan saattaminen, on voimassa myrskyille. Tulipalojen maksimi omapidätys on 25 miljoonaa Tanskan kruunua. Työntekijän tapaturmavakuutuksessa jälleenvakuutus korvaa yhteen miljardiin Tanskan kruunuun asti ja yhtiön omapidätys on 50 miljoonaa Tanskan kruunua.

Terroriteot on tietyin rajoituksin katettu jälleenvakuutuksilla. Kansallinen 15 miljardin Tanskan kruunun yhteistakuujärjestelmä kattaa terrorismista aiheutuvia korvauksia mukaan lukien YBKR:ään (ydinvoima, biologinen, kemikaalinen, radiologinen) liittyvät tekijät. Tammikuussa 2017 markkinoiden omapidätysaste oli 9,9 miljardia Tanskan kruunua. Kattaakseen tämän omapidätysmäärän tanskalaiset vahinkovakuutusyhtiöt perustivat YKBR -yhteisrahaston, joka on katettu edelleen jälleenvakuutuksella. Tämän jälleenvakuutuksen omapidätysaste on puoli miljardia Tanskan kruunua ja se korvaa aina 4,5 miljardiin Tanskan kruunuun asti.

Vakuutusmaksuriskejä vähennetään liiketoimintojen eri tasoilla seuraavasti:

• Datan kerääminen riskeistä ja historiallisista vahingoista
• Kerätyn ja käsitellyn datan käyttö kannattavuus-raportoinnissa, riskianalyyseissa sekä sisäisessä mallissa
• Jatkuva seuranta realisoituneista riskeistä sekä neljännesvuosittaiset ennusteet riskin tulevasta kehityksestä
• Oikea hinnoittelu työkalulla, joka sisältää tilastollisen mallin ja asiakasluokituksen
• Jälleenvakuutusturva, joka vähentää erityisesti suurvahinkoihin liittyvää riskiä
• Jatkuva riskitilanteen ja jälleenvakuutuksen kattavuuden seuranta riskikomiteassa.

Ylläpitääkseen tuote- ja asiakaskohtaista kannattavuutta, Topdanmark seuraa muutoksia asiakasportfoliossaan. Vastuuvelka lasketaan uudelleen kuukausittain ja kannattavuusraportit päivitetään samassa yhteydessä. Näiden raporttien pohjalta arvioidaan korvaustrendejä ja hinnoittelua tarkistetaan tarvittaessa.

Yksityisasiakassegmentin asiakkaat riskiluokitetaan ja asiakkaat jaetaan odotetun kannattavuuden mukaan ryhmiin. Asiakasluokittelulla on kaksi tarkoitusta. Ensiksi, se auttaa yksittäisen asiakkaan vakuutusturvan hinnan ja riskin välisen tasapainon ylläpitämisessä. Toiseksi, se edesauttaa sitä, että yksittäisten asiakkaitten välillä hinnoittelu on reilua. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen yksittäinen asiakas maksaa riskiinsä nähden oikean vakuutusmaksun ja estää tilanne, jossa liikaa maksavat subventoivat liian vähän maksavia.

Keskeisten PK-yritysten, joilla on yksilöllisesti hinnoitellut vakuutussopimukset, toteutunutta kannattavuutta seurataan asiakasarviointijärjestelmillä.

Yllä kuvattujen analyysien lisäksi Topdanmark kehittää jatkuvasti vakuutusten hoitojärjestelmiään, jotta sillä olisi entistä yksityiskohtaisempaa tietoa, mikä puolestaan mahdollistaisi korvaustrendeissä tapahtuvien muutosten aiemman havaitsemisen sekä tietojen yhdistelemisen erityyppisistä korvauksista.

Vahinkovakuutuksen riskiskenaariot on esitetty seuraavassa taulukossa.

Vahinkovakuutuksen riskiskenaariot Topdanmark Forsikring, 31.12.2017 ja 31.12.2016

Korvausvastuuriski sekä sen hallinta ja valvonta

Vakuutuslajit on jaettu lyhythäntäisiin ja pitkähäntäisiin lajeihin sen perusteella, miten kauan vahinkoilmoituksesta kestää vahingon lopulliseen korvaamiseen. Esimerkkejä lyhythäntäisistä vakuutuslajeista Topdanmark Forsikringissä ovat erityyppiset omaisuusvakuutukset (rakennukset, irtaimisto ja muu moottoriajoneuvon vakuutus). Pitkähäntäiset vakuutuslajit liittyvät ihmisille sattuviin tapaturmiin ja toisille aiheutettuihin vahinkoihin ja tällaisia vakuutuksia ovat muun muassa työntekijän tapaturmavakuutus, muu tapaturmavakuutus, pakollinen liikennevakuutus ja yritysasiakkaiden vastuuvakuutus.

Vahinkovakuutuksen korvausvastuun rakenne Topdanmark, 31.12.2017 ja 31.12.2016

Pitkähäntäiset vakuutuslajit ovat yleensä lyhythäntäisiä vakuutuslajeja riskisempiä. Pitkähäntäisten vakuutuslajien korvaukset on maksettu usein vasta 3–5 vuoden kuluttua vahinkoilmoituksesta ja harvinaisissa tapauksissa jopa 10–15 vuoden kuluttua.

Topdanmark laskee korvausvastuuriskin osittaisella sisäisellä mallillaan. Työntekijän tapaturmavakuutuksen korvausvastuuriski on merkittävästi suurin. Muut pitkähäntäiset korvausvastuut, joista pääosa johtuu henkilövahingoista, ovat myös korvausriskin merkittäviä aiheuttajia.

Pitkän korvausajan kuluessa korvausten taso voi muuttua merkittävästi lainsäädännön ja oikeuskäytäntöjen muuttuessa. Korvauskäytännöt voivat myös muuttua, jos Tanskan lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa päätetään muuttaa käytäntöjä sen suhteen miten vakavien henkilövahinkojen pohjalta myönnetään korvauksia vahingoista tai ansiotulojen menetyksistä. Tanskan lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa sovelletuilla käytänteillä on myös jonkin verran vaikutusta muun tapaturmavakuutuksen ja muiden henkilövahinkojen korvaustasoihin, joita noudatetaan moottoriajoneuvon vastuuvakuutuksessa, vastuuvakuutusten ja yritysasiakkaiden vastuuvakuutusten osalta.

Varausriski on lähinnä tavanomaista epävarmuutta, joka liittyy laskentaan ja korvausinflaatioon. Varausriski toteutuu, jos korvauksen vuotuinen korotus per vahinko on yleistä indeksointia korkeampi tai jos oikeudellinen käytäntö / lainsäädäntö muuttuu. Varausten riittävyyttä testataan keskeisten vakuutuslajien osalta laskemalla varaukset vaihtoehtoisia malleja käyttäen ja vertaamalla korvauksia ulkoisista lähteistä saataviin tilastotietoihin.

Aktuaarit käyvät jatkuvaa vuoropuhelua korvausvastuuyksiköiden kanssa lainsäädännön, oikeuskäytäntöjen ja korvauskäytänteiden muutoksista sekä näiden muutosten vaikutuksesta yksittäisten varausten laskemisessa käytettyihin periaatteisiin.

Henkivakuutusliiketoiminnan kehitys ja riskit

Seuraavassa kuvassa on esitetty laskuperustekorollisen ja sijoitussidonnaisen vastuuvelan kehittyminen vuosina 2008 – 2017.

Alla on puolestaan esitetty vakuutusmaksujen tuotekohtainen jakautuminen kahden edellisen tilivuoden aikana.

Henkivakuutuksen bruttovakuutusmaksujen lähteet Topdanmark, 2017 ja 2016

Uusmyynnin painopiste on sijoitussidonnaisissa tuotteissa ja niiden vakuutusmaksut ovat lähes 83 prosenttia bruttovakuutusmaksutulosta. Yllä olevasta taulukosta nähdään, että kertamaksuisten vakuutusmaksujen osuus on dominoiva. Jatkuvamaksuisten vakuutusmaksujen osuus kasvaa kuitenkin tasaisesti, kun taas kertamaksuisten tuotteiden vakuutusmaksut vaihtelevat enemmän vuosittain.

Merkittävä osuus henkivakuutusliiketoimintaan liittyvistä riskeistä muodostuu laskuperustekorollisista vakuutuksista ja niihin liittyvien vastuiden riittävyydestä. Valtaosa uusista sopimuksista on sijoitussidonnaisia ja näin ollen liiketoiminnan riskit eivät kasva yhtä paljon kuin vakuutusmaksujen määrä ja vastuuvelka kokonaisuutena.

Vuonna 2017 laskuperustekorkoisten vakuutusten katteena olevien varojen tuotto riitti kattamaan vakuutussopimusten vaatimukset kaikissa korkokontribuutioryhmissä ja siten riskikorvaus osakkeenomistajalle riskin kantamisesta voitiin tulouttaa kokonaisuudessaan yhtiölle. Riskikorvaus ja muut henkivakuutusliiketoiminnan tuloksen pääkomponentit esitetään taulukossa Henkivakuutuksen tulos, Topdanmark, 2017 ja 2016.

Henkivakuutuksen tulos Topdanmark, 2017 ja 2016

Topdanmark Livsforsikringin keskeisimmät riskit voidaan tiivistää seuraavasti:

• Tappiota vaimentavien puskureiden vähäisyys yhdistettynä matalien korkojen ympäristöön
• Työkyvyttömyysriski
• Pitkäikäisyysriski

Pitkäaikainen matala ja jopa edelleen laskeva korkotaso yhdessä eliniänodotteen pitenemisen kanssa on merkittävä riskiskenaario henkivakuutusyhtiöille, joilla on laskuperustekorkoisia sopimuksia. Kyseisessä skenaariossa vakuutuksenottajien osallistumisaste riskin kantamiseen vähenee, koska yksilöllisen bonusvastuun määrä pienenee. Vakuutustapahtuman toteutuessa tulosvaikutus riippuu tappioita vaimentavien puskureiden suuruudesta. Puskureiden ollessa tappioita suuremmat tappion kantaa vakuutuksenottajat.

Henkivakuutusriskien hallinta

Yleisesti ottaen Topdanmark Livsforsikring seuraa aktiivisesti vakavaraisuusasemaa, muutoksia yksittäisissä riskeissä ja tappioita vaimentavien puskureiden kehitystä. Tappioita vaimentavilla puskureilla voidaan tasoittaa yli ajan yksittäisten kontribuutioryhmien sisällä niiden markkina- ja vakuutusriskejä ja ne ovat näin ollen oleellinen osa liiketoimintamallia.

Skenaariopohjainen vakavaraisuuspääomavaade (SCR) lasketaan neljännesvuosittain. Tarvittaessa, esimerkiksi markkinoiden kehityksestä johtuen, laskentatiheyttä ja skenaarioiden määrää lisätään ja niiden sisältöä muokataan.

Vastuuvelan määrää laskettaessa huomioidaan tuotekohtaisten vahinkosuhteiden kehitys. Tämän lisäksi tuotekohtaista kannattavuutta seurataan myös sekä asiakas- että vakuutuskantatasolla. Näitä analyyseja käytetään hyväksi tunnistettaessa hintojen muutostarpeita.

Tappioita vaimentavien puskureiden ja korkotason yhteys

Henkivakuutustoiminnassa vastuuvelkaan sisältyy vakuutuksenottajille kuuluvia tappioita vaimentavia puskureita (yksilöllinen ja kollektiivinen bonusvastuu), joiden avulla voidaan kattaa sijoitustoiminnasta aiheutuvia tappioita kunkin erikseen määriteltävän riskiryhmän sisällä.

Lainsäädäntö edellyttää, että tuote pitää hinnoitella turvaavasti ja käytännössä tästä turvaavuudesta muodostuu yksilöllinen bonusvastuu. Korkotason alentuessa tämä turvaavuus eli yksilöllinen bonusvastuu pienenee tai jopa nollautuu kokonaisuudessaan. Käytännössä siis alhainen korkotaso merkitsee sitä, että laskuperustekorkoisten vakuutussopimusten mukaisten taattujen etujen markkina-arvo on korkea. Liiketoiminnan kannalta, mitä pienempi yksilöllinen bonusvastuu on, sitä suurempi on riski siitä, että tappioita katetaan kokonaan tai osittain omalla pääomalla. Jos korot ovat korkealla, edellä mainittu turvaavuus paranee ja näin ollen mahdollisesti syntyviä tappiota voitaisiin kattaa suuremmassa määrin bonusvastuulla.

Kollektiivinen bonuspotentiaali muodostuu sijoitustoiminnan ylijäämän kautta. Kyseinen kollektiivinen bonusvastuu vähenee useimmiten silloin kun realisoitunut sijoitustuotto on alhaisempi kuin se korko, jolla yhtiö vuoden alussa on päättänyt hyvittää sopimuksia. Kollektiivisen bonuspotentiaalin kehittyminen ei riipu suoraan vallitsevasta korkotasosta, vaan kyseisen bonusvastuun aleneminen on mahdollista myös silloin, jos korkotaso on korkea.

Edellä esitetyistä syistä on liiketoiminnan kannalta oleellista pyrkiä hallinnoimaan ja vähentämään korkojen muutoksen seurauksesta aiheutuvaa vastuuvelan ja sijoitusomaisuuden yhteisvaikutusta.

Kaikki vakuutussopimukset on jaettu erillisiin korkokontribuutioryhmiin niiden keskimääräisen laskuperustekoron perusteella. Vastaavasti vakuutussopimukset on jaettu kustannus- ja riskikontribuutioryhmiin riippuen vakuutussopimusten yleisestä kustannusrakenteesta ja vakuutetusta riskistä riippuen. Edellä esitetyt bonusvastuut ovat korvamerkittyjä kullekin kontribuutioryhmälle erikseen. Kunkin korkokontribuutioryhmän riskikapasiteetin, josta sen bonusvastuut muodostavat oleellisen tekijän, tulee olla linjassa kyseisen korkokontribuutioryhmän sijoituspolitiikan kanssa, jotta luvattu takuutuotto voidaan sopimusten elinkaaren aikana saavuttaa. Korkokontribuutioryhmän markkinariskiä mukautetaan jatkuvasti riskikapasiteetin mukaisesti ja korkotason muutoksia seurataan, jotta riskin vähentämistoimet saadaan tarvittaessa toteutetuksi.

Työkyvyttömyys

Työkyvyttömyysriski muodostuu työkyvyttömyystapausten ennakoitua korkeammasta määrästä tai siitä, että töihin palataan vakuutustapahtuman jälkeen odotettua harvemmin tai myöhemmin. Tappiot saattavat johtua myös riittämättömästä terveystarkastuksesta vakuutuksen sopimisen yhteydessä.

Kasvanut korvausmeno, joka johtuu työkyvyttömyysriskin pysyvästä muutoksesta, katetaan osittain kontribuutioryhmän yksilöllisestä ja kollektiivisesta bonuspotentiaalista. Muilta osin tulos (voitto tai tappio) vaikuttaa omaan pääomaan.

Pitkäikäisyys

Pitkäikäisyysriski muodostuu siitä, että eläkevakuutussopimuksissa vakuutetut elävät odotettua pitempään, koska tätä kautta eliniästä riippuvien vakuutussopimuksien vastuiden määrä kasvaa. Osa näistä vastuiden kasvusta voidaan kattaa kontribuutioryhmän yksilöllisistä ja kollektiivisista bonuspotentiaaleista. Loppuosa vaikuttaa kyseisen tilikauden voittoon/tappioon ja siten omaan pääomaan.

Topdanmark Livsforsikringissä riskejä hallinnoidaan seuraavilla toimenpiteillä ja menetelmillä:

• Kaikki sopimukset jaetaan korkotakuun mukaan korkokontribuutioryhmiin ja näiden ryhmien sijoituspolitiikat on muodostettu niin, että yli ajan pystytään varmistamaan se, että luvatut tuotot pystytään maksamaan vakuutuksille
• Markkinariskiä voidaan muokata vapaasti ottaen huomioon kuitenkin yksittäisen korkokontribuutioryhmän riskikapasiteetti
• Sijoitustuottojen ja riskiliikkeen tuloksen vaihtelut pyritään tasoittamaan kontribuutioryhmäkohtaisilla bonuspotentiaaleilla
• Yksilölliset bonuspotentiaalit ovat vain oman ryhmänsä käytössä
• Jälleenvakuuttaminen
• Kuoleman- ja työkyvyttömyysturvan hinnoitteluperusteita tarkistetaan jatkuvasti suhteessa markkinatilanteeseen ja havaittuun tapaturmahistoriaan
• Uusia sopimusten vakuutusehtoja muutetaan tarpeen mukaan
• Liiketoimintaprosessien hionta sen varmistamiseksi, että tuotteita myydään oikealla hinta-riski -suhteella

Henkivakuutuksen riskiskenaariot on esitetty seuraavassa taulukossa.

Henkivakuutustoiminnan riskiskenaariot Topdanmark, 31.12.2017 ja 31.12.2016

Topdanmarkin riskikomitea seuraa jatkuvasti yhtiön riskiprofiilia ja jälleenvakuutuksen kattavuutta seuratessaan edellä esitettyjen riskienvähentämistekniikoiden tehokkuutta. Seurannassa käytetään apuna erilaisia ennusteita.

Henkivakuutuksen vastuuvelan erääntymisprofiilista voidaan nähdä, että korkealla takuukorolla olevien vakuutusten vastuuvelka on pienenemässä. Uusia takuukorkoisia vakuutussopimuksia tehdään, mutta hyvin matalilla takuukoroilla.